Vaaka näytti 99,9kg, pitäisi varmaan lenkkeillä?

Mies kasvaa ja paino nousee! Paino on tässä kuukauden aikana ottanut viikon välein noin 700g hyppäyksiä ylöspäin, ja sitten taas on junnattu. Tänään aamulla pienen neuvottelun jälkeen lukemaksi tuli 99,9! Mikäli tässä tuloksessa ei ole yhtään ilmaa ja se säilyy tästä eteenpäinkin, niin omaksi ennätykseksi tän voi melkein laskea. Monesta asiasta voi pitää tilastoja!

Voisin tässä vaiheessa kertoa mielipiteeni aiheesta "Itämeren aalloilla", mutta todetaan lyhyesti: eipähän tarvi hetkeen käydä. Ihan mukavahan tuo oli käydä porukalla varsinkin kun Rautaruukki kustansi koko hoidon, mutta jätetään viinaralli niille, jotka siitä nauttivat. Tuli kuitenkin harrastettua muutakin kuin sataman ja superalkon välistä sukkulointia, ja käytyä syömässä kunnon pihvi vanhan kaupungin satunnaisessa pubissa! Oli muuten herkullista. Toinen spesiälitäätti mikä yllättä erittäin positiivisesti, oli makeat mantelit! Ei tarvinnut ostaa mielitekoon tusinatuotettua karkkia, vaan nämä mauste-sokeripäällystetyt manterit oli miljoonasti parempia. Jos tuota päällystettä pitää johonkin verrata, niin piparitaikinan ja siirapin välimaastosta tuo oli. Oi että <3

Sen sijaan puntilla käyminen on erittäinkin kivaa! Nyt on alkanut tulla vähän sellainen tilanne eteen, että reissut tuppaa venymään puoltoistatuntisiks, ja voimia riittäis pidempäänkin. Sarjoja tulee noin 21-25 per kerta, 3-5 per liike toistojen ollessa 6-10 poislukien vatsalihakset. Täytyy varmaan karsia noita sarjoja lähemmäks kolmea/liike, ja lisätä joko pituutta tai painoja, että tehoa tulisi lisää. Tässä on nyt jouluun asti focus täysin voiman ja nopeuden hankkimisessa, ja ellei lumia näy, niin pidempäänkin.

Hienolla aasinsillalla pääsen sanomaan muutaman sanan FASTin uudsta, kovasti promotun tuotesarjan jäsenestä nimeltään Amino Rush.

Tälläistä. Houkuttelevaa? Veli halusi ostaa näitä fitnessexposta, ja meinasi ostaa usean purkin samalla, koska näitä oli mainostettu paljon. Viime viikolla kuulin pientä purnausta näistä, ja sain maistiasten kera todeta syyn. Lasin annoksessa on kolminkertainen määrä vettä verrattuna ohjeannokseen ja sekoittuminen on, hmm, heikohkoa. Ensin kun vettä lisäsi, niin lasissa oli jauhoa ja kirkasta vettä. Pikkuhlijaa väri alkoi sekoittua, ja noin 20 minuutin kohdalla satsi näyttä vastaavalta kuin kuvissa. Ja kyllä, sekoitin. Makuna oli mustikka, mutta jo on mustikoiden maku muuttunut syksystä, kun niitä kävin metsässä poimimasta.













Ja koska lupasin itteäni ottaa niskasta kiinni tänä syksynä ja tehdä myös airobista liikuntaa, kampesin itseni uimahalliin!

4.70e uinnista kirpaisi syvältä sydämestä pihiä miestä, sillä Tampereellahan opiskelijahinnat eivät ole voimassa viikonloppuisin. Haluaisin tähän pientä logiikkaa kehiin, ovatko opiskelijat rikkaampia viikonloppuisin? Trollailut sikseen, tulipahan uitua. On niin paljon mielekkäämpää käydä salilla toteamassa, että viime kerralla maahan jäänyt rauta nousi, tai että väline lensi 2 metriä pidemmälle kuin ennen! Se, että pystyy uimaan 2km tahdilla 100m/2min, ei nostata kovin suuria tunteita, mutta tehtävä se on. Kotiolähtiessä tuli orava morjestamaan, ja päätin kaivaa mukanaolleen kameran ja ottaa muutaman räpsyn kaverista.

Aivan mahtavaa, oon tänään parempi kun mitä olin eilen!

Sen on pakko olla joku marraskuinen karma, ettei herääminen maistus millään, vaikka olis nukkunut kuinka pitkään. Tänäänkään ei maistunut, vaikkei pitkään nukkumisestakaan kyllä voida puhua. 8.00 kellon soittaminen kera torkkujen taitaa olla kuitenkin ihan säädyllinen heräämisaika. Mietin vaan, että millä ihmeellä sitä jaksoi fuksivuonna herätä läpi vuoden fysiikanluennoille ti-to 8-10. Enkä muistaakseni jättänyt yhtään väliin pelkkää laiskuuttani!

Huipputumput! Toimii myös kameranjalkana

Mutta tosiaan, sunnuntaina marraskuun 13, kun pakkasia saati sitten lunta ei ole näkynyt, en voinut vastustaa kiusausta mennä yleisurheilukentälle. Valittavat vielä että kausi täällä on lyhyt, siitä on yli puoli vuotta kun ensimmäisen kerran tänä vuonna kentälle pääsi! Tosin pipo, hanskat, miljoona kerrosta vaatetta ja tuulenpitävä takki oli aivan pakolliset. Hanskat siks, että +1°C kuula ei ole mikään mukavin kädessäpidettävä kovin pitkiä aikoja... Tunnin verran tahkosin, ja tajusin siinä ajassa yhden jutun! Jep, melko pitkäjänteistä hommaa tää on... Sen, että jos aikoo pystyä saattamaan kuulaa hyvin, on tukijalalle lyötävä painetta reilusti. Jos ei lyö, joko ei voi kiertää kroppaa tarpeeks, tai sitten kaatuu turvalleen. Oli tärkeetä malttaa olla työntämättä voimalla, sillä puntin jäljiltä hellänä olleet kädet ja huono lämmittely tarkoittas lähes varmasti jonkunlaista vammaa. Alla kevyt videotunnelmointi kentältä vielä!

Ja hei, reeni kulkee! Penkin sarjapainot nousee just 80kg:hen, Pulloverin tekemisen aloitin kuukausi sitten mutkatangolla, tänään sarjat meni läpi 32kg:lla. 50kg:hen en varmaan hetkeen pääse, mutta kovasti yritetään! RV:ssä 60kg sarjapainona on kohta taaksejäänyttä, ja en ole ihan niin toivoton mavessa, kun mitä luulin! Myöskin vauhtipunnerrus meni 60kg:lla pidemmät sarjat kun koskaan ennen. Painokin alkaa kohta olla jouluisissa lukemissa!

Tänään onnistuin myös taas kerran turhautumaan siihen, että ensin porukalla sovitaan jotain, ja sitten viime hetkellä ihmiset toinen toisensa jälkeen sanovat suuremmin selittämättä, ettei pystykään. Pacta sunt servanda et cetera...? No kyllä vapaaillalle käyttöä on, ei sillä.

Ei kelpaa enää tavallinen suomalainen juntti, jossei nouse sadan kilon puntti?

Tää päivä menee siihen kategoriaan, että herääminen oli tuskasta, mutta loppupäivä sitten vallan mainio! Ei tehnyt sitten ollenkaan mieli nousta kun kello soitti 8.30, kun ei aurinkokaan ollut noussut. Itse torkutin vain 10min, mutta auringosta en sen koommin kuullut. Olin puntilla noin vartin normaalia myöhemmin, mikä teki aikataulun melko tiukasti, kun pukuhuoneeseen tulemisesta kuluu muutamaa karvaa vaille 2 tuntia siihen, kun reissu suihkuineen on suoritettu. Pienelle tahdin kiristämisellä koko homman sain läpi 1h45min:ssa, ja siis ajoissa venyttelyyn! Sain tänään myös uutta vertailukohtaa sanalle "jumissa", kun neito A© valitteli tunnin jälkeen kankeuttaan. Olisin valmis lyömään 200 euroa pöytään saman tien, jos pystyisin samalla lailla kääntämään itseni tuosta noin siltaan niin, etten itke tai saa nelihaarahalvausta. Toinen mukava temppu olisi saada rintakehä maahan haaraistunnasta. Ikävä kyllä oma notkeus on lähemmäs sillä tasolla, että pohkeet venyvät seistessäkin. Kuten A© totesi, jokaisella on oma tasomme, ja aina voi parantaa :)

Tunnista jauheet -skaba?

Mutta hah, sen sijaan että olisin harjoitellut sillan tekemistä, vuorossa oli mm. SJMV ja raaka rinnalleveto. Tänään ohjelmassa siis

Penkki 3x5x70kg
Rintalihas ristitaljassa 3x10x(O+V)x25kg
Raaka RV 2x8x50kg + 4x60kg (forkuista loppu veto kesken, sarjat jäi tyngäks)
Vauhtipunnerrus 3x5x60kg
SJMV 3x8x70kg (Eka kerta nostoremmeillä, muuten...)
Vatsat ylitaljassa 28x50kg + (25+15)x55kg (Remmeillä. SJMV oli ehkä urpoin veto näitä ennen, ei tullut nääkään loppuun asti =/... )
Kylki taljassa 2x12x(O+V)x50kg (kaikki yhteen putkeen)
Haba taljassa 3x8x50kg (Tää on jotain niin älyttömän tylsää)

Tuossa vauhtipunnerrusvaiheessa alko jo olla kädet aika pumpissa, mikä on mulle aika harvinaista, kun en noita eristettyjen tekemistä harrasta, tiedä sitten johtuuko tuosta ristitaljavierailusta? Pumppi oli lopulta ihan mukavaa vaihtelua rehelliseen uupumiseen, mutten ajatellut ottaa tavaksi. Jo edellisessä reenissä oli ongelmana toi forkkujen rasittuminen, ei vain millään pystynyt puristamaan tiukasti :/ Harmitti erityisesti RV:n kohdalla, 60kg:lla olis ollut kiva tehdä useempi pidempi sarja. Vauhtipunnerruksessa täytyy keksiä kohta jotain uutta, suorilta käsiltä tangon rinnalleotto on käynyt alaselän päälle vähän liikaakin :/ Ei voi oikein kolistellakaan painojen kanssa, kun RV-painot on pienemmät. Sarjan tekeminen kävisi noin aika vaikeeksi...

Mikä aika se onkaan vuodesta?

Long story short, puntti oli hyvä, ja venyttely rentoutti paikkoja keskimääräistä reippaasti enemmän. Tästä kotiin, 200g jauhelihaa, paprikaa & paistettua riisiä naamariin, jonka jälkeen reippaan tunnin päiväunet. Tota vois jo sanoa melko mukavaks aamupäiväks :) Jos tuuri suo, huomenna on luvassa jotain melko epätyypillistä tehtävää näin marraskuun puolivälissä!

Perjantai-ilta: Yläkerrassa pannaan, itse syön mandariinia.

Kylläpä rentoutusharjoitus voi virkistää. Öh? Kumminkin. Lepopäivä tuli tarpeeseen tolkuttoman väsymyksen jälkeen, ja nyt olo on taas kuin uudella miehellä. Löysin YTHS:n seinältä erään hierojaopiskelijan mainoksen, ja nappasin viimisen numeron talteeni, että pääsee ihan kotinurkille hoitamaan jumiutuneita paikkoja. Itse pystyn hieromaan tehokkaasti vain omat etureiteni ja pohkeet, mutta on sekin jotain. Toisinaan se onnistuu hyvinkin, toisinaan floppaa, mutta tänään todellakin onnistui! Olisi ihan mielenkiintoista opiskella hieronnan teoriat ja käytännöt, mutta eipä tuosta ammattia tulisi.  Ei ole muuten maailman helpointa painaa tarpeeksi kauan omaa lihasta oikeista kohdista, varsinkaan jos löytää oikein jumituneen kohdan. Hetken irvistys ja tarvittaessa ähinää, niin kipu helpottaa ja lihas rentoutuu. Löytyisiköhän kirjastosta kirjoja asiasta... Myöhennyksen jälkeen kämppä pimeeks, Power of One soimaan ja sängylle 10 minuutiks tyhjentämään pää ajatuksista. Pitäisi paljon useammin pysähtyä pieneksi hetkeksi, ja olla miettimättä mitään. Rentouttava vaikutus suurin piirtein ääretön! Hyvä nollata tämä vaikutus huomenna puntilla!

Tässä vaiheessa maininta, että kun biisi youtubesta loppui, yläkerrasta kuului tasaista natina. En osaa sanoa, millä kokoonpanolla tapahtui mitä, mutta yksi nainen kuulosti nauttivan tilanteesta. Toivottavasti en kuullut kaikkea, muuten aktin pituus oli noin 5 sekuntia, vaikka ehtiihän siinäkin nauttia varmasti tietysti. Oi kerrostalot <3

Olen muuten sokeririippuvainen. Ja vielä pahasti. Pidän lähes kaikesta makeasta, ja pystyn syömään sitä vaikka kuinka paljon. Se on pääasiallinen syy, miksen ole koskaan saanut rasvaprosenttia kiristettyä sinne 8% tietämille. Olen noin 3 kertaa elämässäni tehnyt sen, että jättänyt tämmöiset ylimääräiset sokerilastit pois. Ei, en todellakaan mm. tuoremehua, "koska niissä on sokeria". Tuotteet, joihin on lisätty sokeria reippaasti, ei hedelmiä, joissa sokeria on luonnostaan! Näinä yrityskertoina on tullut joka kerta ensimmäisen 2-4pvä aikana aivan järjettömiä vieroitusoireita! Säälin ihmisiä, jotka ovat jääneet tupakkaan retkuun, kun pelkästä sokeristakin on tullut tolkuttomia maanis-depressiivisyyshetkiä, päänsärkyä ja mitä näitä nyt yleensäkin on. Ja kädethän mulla tärisee luonnostaan, ei mene tuon piikkiin ;)

Kuvassa päivän herkku, sitruuna-salmiakkijäädyke. Ei täysin sokeritonta, mutta hyvään suuntaan.

2dl kermaa. Vatkaa.
200g maitorahkaa. Lisää vaahdon sekaan. Sekoita.
~1dl salmiakkikastiketta. Lisää&sekoita.
½ sitruunan mehu. Lisää&sekoita.
Pakasta.
Nauti.

Maistuu pahalta, on siis terveellistä?

Marraskuussa ihmisen tulisi nukkua, syödä ja nukkua! Sanoista tekoihin, aamupuntin jälkeen suunnaksi oma sänky, ja tunnin päiväunet. Enemmänkin maistuisi, mutta runosuoni sykkii niin, ettei malta. Toivoisin mahdollisimman pian, mielellään heti itseltä siirtymistä sanoista tekoihin tuon liikunnan rytmittämisen suhteen. Silloin kun on tarkoitus hankkia voimaa, niin silloin ei juosta kissoja ristimässä, jos se häiritsee palautumista. Ja jos tarkoitus on parantaa hapenottoa, niin paikkoja on aivan turha jumittaa niin, ettei juokseminen onnistu. Hei haloo, sanoi mummo kesätöissäkin.

Yllättävän käyttökelpoista tavaraa

Yks juttu mitä on pitänyt ratkasta, on ojentajien ylirasittuminen muuhun yläkroppaan verrattuna. Pystypunnerrus, penkki, pullover ja erilaiset temput taljassa ottaa kaikki ojentajien päälle vähän liikaakin. Kun ojentajat on poikki selvästi ensimmäisenä, rinta ja olkapäät jää vähän kun oman onnensa nojaan. Pitääkö niitä nyt hemmetti alkaa eristetysti rasittamaan tässä! =/ Tänään sitä kokeilin, ristitaljassa tehdyt liikkeet tuntu rinnalle jopa hyviltä. Aamulla oli tajuttoman hieno fiilis lähteä pihalle, polkea kevyessä pakkaskelissä salille, mutta pukuhuoneessa tapahtu sitten jotain, ja fiilis hukku täysin. Tulihan tuota räpellettyä, mutta aika kehno reissu oli tänään. Vireys puuttui miehestä kokonaan, varmaan olis pitänyt nukkua tunti pidempään. Mutta se on turha vatvoa, kun pieleen on mennyt jo.

Excel-reenipäiväkirja oli tehny pienen jekun mulle, oli laskenut airobiseen harjotteluun mukaan myös punttisalin, eli tuplannut puntilla vietetyt tunnit. Ihmettelin että miten ihmeessä tunteja on olisi tullut 20 täyteen kuun ensimmäisten 10pvä aikana. 16,3 on oikea lukema, mikä on ihan hyvin sekin, kun ottaa huomioon että vuosi sitten marraskuuhun kertyi tunteja 25. Ostin muuten kaupasta allaolevaa Maximin Energy + Restitution -jauhetta, koska siinä oli opiskelijahintainen lappu, ja ennen kaikkea siksi, että kokeilen mielelläni kaikenlaista uutta. Tuo on siis urheilujuomaan pohjautuva sekoitus, jossa on lisätty proteiinia kaseiinin muodossa. Täytyy sanoa että hyi hemmetti mikä maku, ei maistu kyllä yhtään! Toivottavasti Maximin Orange-maku ei ole joka purkissa noin hirveä, sitä on meinaan tavallisena urheilujuomana tonkka odottamassa. Ihmettelin, koska aiemmat Maximin tuotteet ovat olleet erittäinkin hyvän makuisia.

Kun teen tämän ja tämän, sitten viiden vuoden päästä olen onnellinen!

Uskomatonta mutta totta, oma kroppa pelasti mut eilen hölmöilemästä, kun älysin sitä kuunnella. Toissapäiväset kyykyt paino jaloissa, ja mieleen oli jostain hiipinyt ajatus, että PK-lenkki sopisi hyvin iltapäivään. Koulupäivä oli lusittu ja kotona velvollisuuksia hoidettu, ja ajattelin ehtiväni hyvin pyörähtää lenkin, ennen kun oli tärskyt V©:n kanssa. Sitten mieleen juolahti, että jos kävisikin puntilla, koska lauantainahan kaikki paikat on suljettu, koska on näitä aivan järjettömiä ylimääräisiä pyhäpäiviä sijoiteltu ympäriinsä vuotta. Hetken siinä jahkailin yhtä sun toista, ja lopulta päätin etten puntille lähde, vaan pysyn suunnitelmassa. Sukkahousut päälle, juomavyö mukaan, ja kenkiä sitoessa päässä pyörää ainoastaan yksi ajatus: "Ei helvetti, mitä mä taas oikein teen". Tässä olen moooonta monta kertaa ajanut pahasti miinaan, lähtenyt kiireesti tekemään toineen toistaan merkityksettömiä harjoituksia, vaikkei niiden jälkeisestä palautumisajasta ole tietoakaan. Jos lähtee tekemään jotain puolittain ja kiireellä, kostautuu se lähes aina tavalla tai toisella, ja vaikka kaikki menisikin hyvin, harvoin saavutettu hyöty on kummoinen.

OneWayn lenkkipaidasta irtoaa noin vielä noin kymmenennnessäkin pesussa Tshernobylin väristä litkua :/

Istuin siis alas, kuppi lämmintä teetä ja hieman kouluhommien valmistelua, että lauantaina on sitten aikaa tehdä hommat kunnolla. Ja oli täysin oikea ratkaisu! Oli ihan hauska pyörähtää kaupungilla illalla, vaikkakin siinä sivussa otin biljardipelit turpiin 6-0. En muista olleeni noin surkea kyllä ikinä, onneks ei ollut tuttuja näkemässä. Törmättiin kaupungilla myös arjen sankari J.K©:hon, jonka kanssa tuli veisteltyä yhtä sun toista, ja todettua, että dopingissa on ollut ainakin yksi hyvä puoli. Ei meinaan ole Arska ihan turha mies, jos saa seistessä laitettua rintalihaksen päälle oluttuopin! Kätevää, eikö? Taisin leimata tässä The One and Onlyn douppaajaksi, hups.

Nojoo, takasin raiteille. Lenkkeiltyä ei tullut, mutta salille tuli mentyä, kuten piti. Suuri ja armas kiitos Tamppi Areenalle, joka piti ovensa auki jostakin aivan käsittämättömästä pyhäpäivästä huolimatta. Vireystila nyt syksyllä vaan mitä on, sillä rehellistä auringonvaloa on vain mahdoton korvata pillereillä, mutta sen kanssa on elettävä. Kuitenkin jotenkin sitä itsensä tuli kammettua sängystä ylös, ja ehdittyä kymmeneksi paikan päälle. Nyt on hyvä aika vuodesta käydä urheilemassa, sillä uuden, terveellisen elämän aloittajat© eivät ole vielä vallanneet joka nurkkaa, mutta kahden kuukauden päästä on ryntäys taas odoteltavissa, ja omaa tilaa saa etsiä sitten taas muutaman viikon ajan, kunnes buumi rauhoittuu.

Kuulin, uskoin, ostin.

Tarvinee hankkia jonkunlainen pehmuste mukaan reissuille, alkaa varmaan kylkiluut katkeilla penkatessa muuten vuosien saatoissa. Penkkiähän tehdään heittäjän näkökulmasta terävinä toistoina ja pompautuksella rinnalta, ei voimailijatyylisesti pysäytyksellä. En tällä tavalla ehkä saa koskaan tuoppia pysymään tuossa rintalihaksen päällä, mutta ehkä saavutan sitten jotain muuta. On tuon penkkaamisen suhteen pieni perisynti vähän nöyristellä, kun se ei ole kovin hyvällä tasolla, ja aloitin sen tekemisen aika myöhään. Jostain ihmeen syystä olen tehnyt sarjoja 60kg:llä, ja kun on tuntunut helpolta, pidentänyt sarjaa ja lisännyt sarjoja, että väsyy. Kuitenkin, jos meinaa kehittyä, eteenpäin täytyy mennä. Tänään 70kg:llä testailin, ja 3x5 setistä jäi 2 sarjaa yhden vajaaksi ihmeen huonon tasapainon ja heilumisen takia. Mutta tulipahan otettua henkinen askel eteenpäin, ja sarjat menevät tästä eteenpäin kyllä vähintään tuolla 70kg:lla. Josko tänä vuonna mentäisiin markan kerhoonkin, toisi mukavasti lisämetrejä kuulalle.

Pullover on myös mukana kuvioissa taas! Vasen olka sattuu vasenta rintalihasta venyttäessä, mutta juuri muuten. Kun ensimmäisen kerran kokeilin tätä liikettä, 20kg nostaminen maasta tuntui aivan mahdottomalta, ja tänään tein 27kgx3x10. Viimeisissä joutui hieman irvistämään, kun ojentajat oli jo väsytetty muuten aika rankasti. Antille© iso kiitos kun katsoi pullover-tekniikan perään, sillä liikerata ei ollut aluksi läheskään symmetrinen. Ehkä olkapääkin säästyy tällä tavalla. Kun asiaa katsoo oikealta kantilta, elämä on kyllä kaikin puolin kelvollista :)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tarinasta tuli vahingossa aika pitkä. olikohan tää sitä mind flowta...On muuten käsittämätön juttu, että 5 rivin facebook-päivitys alkaa olla ihmisille nykyään liian pitkä pätkä tekstiä yhdelle kerralle. Mihin tän maan nuoriso on menossa, silloin kun minä olin nuori niin äidit lukivat joka ilta lapsilleen Sinuhen paksuisia iltasatukirjoja...

"Wau! Sä jaksaisit nostaa 100-kilosen ihmisen!"

Ja näin mies on taas menossa mukana! 3 viikon tauko siihen tuli, mutta puntilla pystyin jatkamaan siitä oikeastaan mihin jäinkin, tosin pienellä asennekorjauksella. Jos puntillakäynti tuntuu helpolta ja vaivattomalta, eikä oikeastaan väsytä, niin herranjumala, lisää rautaa tankoon! Verryttelyt piti hoitaa tänään oikeen pitkän kaavan mukaan, kun lentopalloturnee paino jaloissa, ja sängystä nouseminen oli aamulla suht vaikeeta. Kyykyssä 110kg otin tänään 5+7+8 toistoa, eka sarja oli lyhyt koska tekniikka oli erittäin epävarma ja tasapaino heitteli miten sattui. Ens kerralla jos sais irvistettyä 3x8, niin vois hyvillä mielin siirtyä 120kg:lla sarjoja tekemään. Suunnitelmissa olis ihan lähihetkinä käydä mittauttamassa oma ponnistusvoima, ja tehdä sama testi keväällä uudestaan, että jos vaikka edistystä olisi tapahtunut. Palaan asian tiimoilta toivottavasti jo ens viikolla!

Työn alla

Pieniä arjen ongelmia aiheutti se, etten ollut ennen lentopallopelejä muistanut leikata varpaankynsiäni, ja nehän sitten taittu maukkaasti yli peleissä, ja alle kerty verta niin, että lähes koko kynsi on musta. Olisin luullut että nuo olis kipeytynyt, mutta onneks ei, enemmänkin kutittaa. Saatoin myös tästä syysflunssan tapasesta jo viimeks mainita, mutta YTHS antoi odotetut tulokset: nieluviljelyssä ei löytynyt mitään, ja tulehdusarvotkaan eivät olleet koholla. Silti osa nielusta on reippaan punainen, kuten terveydenhoitajakin totesi. "Ota yhteyttä jos menee pahemmaks...". Puntti ei vaikuttanut tuohon kurkun arkuuteen myöskään mitään, ei parantanut eikä huonontanut. Pitäiskö tilata viikonloppupaketti psykiatrille?

Ja hei, otin taas kerran itseäni niskasta kiinni! En lähtenyt paikalliseen citymarkettiin autolla, vaan pyörällä heitin matkan hieman reiluun 30 minuuttiin eestaas, ja airobinen kunto kasvaa kohisten! Tämän lisäks on tullut myös karsittua turhaa tietokoneella roikkumista jonkun verran, ei kuitenkaan ihan tarpeeks, ja alotettu semmonen jalo tekeminen kuin LUKEMINEN. Ehei, ei kouluhommia, vaan ihan kirjaston kirjoja. Ei mitään tusinaromaaneja, vaan ensimmäisenä on menossa kirja Jorma Kinnusesta. Kova sälli.

Masennuslääkkeiden ilmaisjakelua?

Kolmen viikon paikallaanoleminen tekee ihmeitä. Ei niinkään hyviä, vaan ultimaalisen jumin joka puolelle kehoa, vaikeuttaa nukkumista tuhottomasti, ja tekee muutenkin yleisesti melko passiivisen olon. Ei siis tämmösiä kiitos! Tänään julkistettiin myös verotiedot, ja voisin luovuttaa O-P Kallasvuon tuloista vaikka tasan 7 miljoonaa, jos tänne saataisiin pakkaset nyt eikä uudeksvuodeks. Voisin jos voisin, mutten voi, ja sekös harmittaa. En vain ole sinut näiden +5-10°C & 90% ilmankosteuden kanssa, hieman heikompi ihminen luultavasti marssisi lekurin pakeille, ja pyytäisi masennuslääkkeitä purkillisen. Ja lääkärihän niitä määräisi, punaisia yhden laatan, sinisiä kaksi ja varmuuden vuoksi vielä D-vitamiinit samaan kauppaan. En ymmärrä miksi näiden pillerien saaminen on niin helppoa! Ei elämään kannata iloa purkista hakea ihan pienimmän surun hetkellä...

FitnessExpon näytteitä. Ei näytä hirveän hyvältä, eikä myöskään ollut.

Jopas lähti taas raiteiltaan. Oli miten oli, tänään tuli katkaistua tuo koomailuputki, nimittäin pelaamalla 4h lentopalloa! Näin kevyesti. Vaikka tuo ei mahd. tulehtuneille nielun osille tee varmastikaan hirveän hyvää, pääsinpähän eroon kertaheitolla kaikista fyysisistä vaivoista, joita tässä on kertynyt. Toissasyksynä samojen ongelmien kanssa kamppaillessa kylkiäisenä tuli muuan Tietzen oireyhtymä, eli tulehtuneet rintarangan rustot. Pelotti silloin hieman kun oli aika kamaliakin rintakipuja, onneksi ei ollut lopulta sydänperäistä. Rintarankaan siis liikettä, ennen kun se ehtii lysähtää täysin kasaan ja tulehtua. Oli saatu peleihin kasaan ihan hyvä porukka, ja pelitkin kulki ihan mallikkaasti, alkulohkon voitto ja lopulta pronssiottelussa tappio, kun ainakin iteltä alkoi olla bensa ihan lopussa. Turneessa yksi joukkue taisi olla selvästi ylitse muiden, ja finaaliin pääsy olisi ollut ihan mahdollista meillekin. Omia otteluita tuli 6, á 30min, ja sitten vielä kaksi tämmöistä paikkaamassa kaverin joukkueessa. Täytenä yllätyksenä myös neljänneksi tulleet palkittiin, ja palkintopotista kotiin kulki mukana Lauantai-pussi! :) Kassissa oli myös joulukalenteri, juustonaksuja, energiajuoma, tikkari sekä siideri.

Pelit oli hyvä alku, ja mikäli huominen tuo tullessaan hyviä tuntemuksia, treenikausi lähtee kunnolla käyntiin! Mutta päivä päivältä, vuosi on pitkä ja terveys on kuitenkin se kaikista tärkein. Vieläkin suuri kiitos siitä, että niin oma selkä, polvet ja nilkat ovat täysin terveet.