Syksy 2012, menikö se nyt hyvin vai ei?

MPM tarjoaa vähän perinteestä poikkeavan jouluaatonaaton postauksen. Vuorossa olisi kevyt laajahko yhteenveto viime kesän viimeisestä heittokerrasta aina tähän jouluun asti. Katsotaan mitä arkistojen kätköistä löytyykään.

Joskus tuntuu tältä

Elokuun loppupuolella kunto alkoi olla kohdillaan, ja tulosta syntyi. Samalla helpotti henkisesti erittäin paljon, kun vuoden työ sai taas palkintonsa haluttua kovemman kehityksen myötä. Kuluneen 12kk aikana tuli kuularingissä kehitys, johon olin laskenut kuluvan 18kk. Samalla kun henkisesti helpottaa, niin yleensä myös flunssa hiipii nurkan taakse. Jokamiehen seiskaottelusta menikin puolet sitten ohi, kun juoksulajeja en kuumeisena saanut vietyä läpi. Tuo harmitti, ja jätti tälle vuodelle sitten senkin edestä näyttöhaluja. Tämän jälkeen vierähti 2vko ylimenokautena ihan täyden levon merkeissä, lukuunottamatta yhtä hetken mielijohteesta tehtyä heittoreissua. Tuon tuloksista voidaan päätellä, että paras kunto ja terävyys tulee olemalla pari viikkoa erittäin rennosti.

Uuden kauden aloittaminen oli tosi vaikeaa, kun ei vain kiinnostanut. Tutut paikat tuntuivat lähinnä ahdistavilta, eikä reenaaminen kiinnostanut yhtään. Aika kuitenkin paikkasi tuon, ja syyskuun loppupuolella alotettiin taas uusi urakointi. Kävimpä tuossa Bodypumppiakin testaamassa, mutta jätetään tuo jatkossakin tytöille. Kävin vähän myöskin uimassa, ja sain ihan hyvät lähtötasotestit yhteen jos toiseenkin aerobisen kunnon testiin. Myös 300m juoksuvetoja tuli harrastettua, ja näiden kimppuun toivottavasti käydään myös Taiwanissa kevään mittaan. Isoin hyöty noista intervallityyppisistä reeneistä oli kuitenkin se, että olo oli mitä mainioin. Se on ihan mukava, kun ei hengästy puhuessa.

Kävin syksyllä myös painonnostokurssilla, joka jäi henk.koht. syistä hieman kesken. Apua siitä kuitenkin oli, sillä tempaus löysi tiensä omaan ohjelmaani! Akrobatiakurssin aloitinkin, mutta se ei ihan ollut sitä mitä olisin tarvinnut, niin päätin luovuttaa. Pirkkahalli oli suljettu myös koko syksyn, eli aika paljon on tullut pelkästään puntilla viivyttyä.

Reenituntijakauma prosentteina

Vaan onko se näkynyt missään? Ainakin kyykky, maastaveto, penkki, raa'at rive & tempaus alkavat olla jo pois pikkupoikien lukemilta. ATG-kyykky ~150kg, mave ~180kg, penkki ~115kg, rive >105kg, tempaus >70kg. 3-5 kertaa viikossa puntille oli erittäin toimiva tahti, ja sitä ajattelin käyttää jatkossakin. Mavea olen ensimmäistä kertaa tehnyt kunnolla, ja sarjapainoksi 150kg on tullut melko helposti. Erityisen hyvä valinta oli 2 kovan työviikon ja yhden lepoviikon rytmitys, jota käytin yläkropan vahvistamiseen. Ensimmäistä kertaa selkeästi ohjelmoitu reeni nosti erityisesti penkkitulosta aika mukavalla tahdilla.

Maksimit on laskettu sarjapainolaskurilla jokaiselle kerralle. Ensimmäinen päivän 95kg tasosta on noustu 60 päivässä 20kg, eli maksimi on noussut joka päivä 300g, riippumatta onko ollut reeni- vai lepopäivä. Yläkroppareenejä tuohon aikaan mahtui 18, eli parannus oli 1,1kg per reeni! Ihan hyvä että tulee ulkomaanreissu, sillä en tiedä kuinka kroppa olisi käyttäytynyt seuraavien 3 syklin aikana. Nyt ei kuitenkaan minkäänlaista ylirasitusta ole ollut havaittavissa...

Kokonaistunnit näyttävät ylläolevilta. Pahoittelen itselleni tuota airobista jo nyt, aika säälittävää. Erittäin positiivista on se, että yhden yhtä flunssaa en ole joutunut kärsimään! Aikamoinen eri viime vuoteen, kun lähes kuukausi putkeen oli mystinen kuumetauti.

Henkinen puoli on alkuvaikeuksien jälkeen ollut taas loistavassa vedossa! Pelkkä kehityskäyrän osoittaminen ylöspäin takaa jo sen, ettei hirveästi tarvitse kaivella aamuisin motivaatiota päivän urakkaan. Ensi kesän tulostasosta on tietysti mahdotonta sanoa mitään, sillä harjoittelumahdollisuudet seuraavan 6kk aikana ovat täysin hämärän peitossa. Jos vähänkään samaa tahtia päästään painamaan, niin tästä tulee todella hyvä. Ei varmastikaan vielä olla SM-kisojen rajoja kolkuttelemassa, mutta aimo askel lähempänä ainakin.

Näillä mietteillä lähdetään joulun viettoon, levollisin mielin. Joulun jälkeen on aika palata työmaalle taas uusin virkein mielin. Nauttikaahan joulusta ihan jokainen, sillä sen olette varmasti ansainneet.

+12kg / +1kg

Kyl toi Pori murre o oudo kuulost. Ei siit ot mittää tolkku.

Loppuviikon maakuntakierros Satakuntaan oli melkoinen kokemus Pirkanmaan kasvatille. ABC:n kassatätikin puhua palpatti pitkään ja hartaasti tuota mystistä, Viron kieltä muistuttavaa ääntelyä. Tämä ikuisuuden kestänyt palvelutilanne kuitataan Pirkanmaalla sanoilla "Moro. Kaks euroo". Mutta se vasta hämmentävä tilanne onkin, kun paikallisella salilla törmää muuan Metallisydämeen. Kun heti morottamisen jälkeen tämän legendaarisen, raavaan internet-hahmon suusta alkaakin yksittäisten örähdysten sijasta kuulua iloinen palpatus porilaisittain, on hämmennys vallan valtava. Eivaan, pieni leppoisa jutustelu on aina paikallaan, vähän kuin olisi ulkomailla.

Dödlift 1,60mk

Porihalli oli ehkä paras ja monipuolisin sali missä olen käynyt, sillä siellä pystyi tekemään melkein mitä vain. Ainoa huono asia oli se, että ilman jäsenyyttä kertakäynti maksaa 20e! Tuossa jäävät kultakaupparosvotkin kakkoseksi, sen verran kiskurihintaa oli. Varsinkin kun Metukka sanoi, että hän maksaa kuukausimaksua noin 40e. Neuvottelun jälkeen pääsimme kuitenkin veljen kanssa ilmaiseksi tutustumaan. Kiitos tästä, arvon kassaneito :) Veljesten luontainen tsarmanttisuus oli taas kerran valttia!

Mutta nyt tämän vuoden kovin työnteko on takana, ja seuraavat viikot on aika ottaa hieman tuloskuntoa esiin. On kuitenkin aivan pakko kehua tuota 2+1 -systeemiä. Jos on halu hankkia voimaa nopeasti ilman suurta painonnousua, niin ainakin minulle tämä toimi kuin laksatiivi. Kaksi viikkoa mennään melko reippaasti ylirasituksen puolelle, ja seuraavan viikon pitää kevyenä ja palauttavana. Toiset pitävät kevyitä viikkoja turhina, mutta itse näen ne vain kuntoa parantavana tekijänä. Kaksi rankempaa viikkoa onkin tarkoitus vetää niin, ettei puhtia olisi jatkaa enää kolmatta vastaavaa. Tällä hetkellä olo on kuin kuolleella ameeballa, eli lepoviikko on erittäin tervetullut.

Nyt kun tuon kierron olen kolmesti runnonut läpi, niin tehdään vielä yhteenveto koko hässäkästä. Yläkropan voimatasojen nousu oli siis tyssännyt, niin jotain piti keksia. Pääliikkeeksi tuli penkkipunnerrus, ja apuliikkeiksi vinopenkki Smithissä ja pystypunnerrus käsipainoilla, istuen ilman selkänojaa. Näitä reenejä tehtiin rytmityksellä ma-ke-pe-ma-ke-pe. Ensimmäiseksi pääliike, jolla sarjoja 4-6kpl ja toistoja 3-8kpl, itse rytmikin seuraavasti

Pääliikkeen jälkeen jotain aivan muuta, kuten kyykkyä tai mavea. Sitten reenin loppupuolelle vielä toista apuliikettä noin 3x8. Painot ovat sopivat siinä vaiheessa, kun niillä saa sarjat tehtyä juuri ja juuri. Sarjapainoja pitäisi pystyä kasvattamaan koko ajan.

Lopputulema oli se, että pitkään siinä juuri 100kg alapuolella odotellut penkkimaksimi nousi semmoisen 12kg 50 päivässä. Lopullisen testin pääsen tekemään vasta tämän lepoviikon jälkeen. Täyden sydämen kiitos vielä Maijulle I<3YourBlog-tunnustuksesta! Jätän tämän haasteen odottamaan parempaa hetkeä, sillä juuri aiemmin tuollaisen tunnustuksen kirjoitin.

Kehon oma kemikaalieuforia

Nyt täytyy kyllä ruoskia itseäni hieman siitä, että on päästetty menemään vähän liian helpolla. Kulunut syksy on ollut lähestulkoon täysi kymppi, mutta välillä on tuudittauduttu vähän liikaa tähän hyvänolontunteeseen. Kun ensimmäinen 2+1 -rytminen kierto toimi kuin häkä, toinen meni sitten vähän liian lepsulla asenteella, eikä tulos ollut läheskään vastaavalla tasolla. Kun joka kolmas viikko otetaan ylipalautumisjakso, niin kaksi tiukempaa viikkoa pitää malttaa vetää vastaavasti hieman ylirasitukselle.

Läskit on pysynyt aika hyvin hallussa.

Tänään setti alkoi tavan mukaan penkillä, neljä oikeasti tiukkaa kutosta joista viimeinen toisto vaati pienen avituksen. Noiden sarjapaino on kuukaudessa noussut kuitenkin +10kg! Nuo kutoset ovat aikamoista herkkua, kun niitä voi tehdä pienessä jumissakin, ja niissä joutuu puristamaan kuitenkin melko kovaa. Ehkä koko setin tiukin veto oli tempauksessa tehty 2x8 60kg:lla. Lokakuun 13.pvä postauksesta löytyi tieto, että 60kg tempaus on ollut melko tiukka, niin mukavaa etenemistä tuossakin.

20m kerho©

Nuo kasit olivat lähes yhtä hirveitä kuin 400m juoksu, kun jalat kangistuivat hapoista puolivälissä. Normaalisti olisin ehkä lopettanut noin neljänteen tai viidenteen toistoon, mutta se ei nyt ollut vaihtoehto. Molempien sarjojen jälkeen jouduin etsimään happea ihan lattianrajassa maaten, mutta löysin samalla sen, mikä tässä reenaamisessa on oikeasti mahtavaa. Se, että huomaa lopulta kaiken vaivannäön tuottavan tulosta. Se, että pystyy asioihin, joita on pitänyt aiemmin täytenä utopiana. Onnistuneen fyysisen suorituksen jälkeen tuleva euforia on vain aivan älyttömän koukuttavaa, vaikka ulospäin näkyy vain miehen tärinä ja vinkuva hengitys.

Toistot olivat kuitenkin rumia, mutta sillä ei ollut tuon taivaallista merkitystä. Perään tuli syväkyykky 2x8x110kg, joka meni melko hyvin happojaloista huolimatta.

Ne paremmat puitteet @2011

Happojen tunnetta lisäsi myös eiliset kiekonheitot, kun tässä kuljetaan muutenkin melko rajamailla tukkoisen hermotuksen kanssa. Ehkä turhauttavin tilanne on se, että tietää olevansa fyysisesti hyvässä tikissä, mutta laiska hermotus ei anna mahdollisuutta hyödyntää tätä. Siinä ei vire parane kuin odottamalla, ja silloin viikot tuntuvatkin sitten aika pitkiltä.

Missä mun jumpanvetäjä on!?

Kaikkein paskin asia mitä suomalaiselle huippu-urheilulle on tapahtunut viime aikoina, on MTV3. Canal+:n pohjattoman säästöpossun avulla on yksityistetty sellaista kansallisomaisuutta kuin maastohiihto, jääkiekko, mäkihyppy, yleisurheilu. TV-oikeudet myydään mitä ilmeisemmin korkeimman tarjouksen periaatteella, ja näissä yleisradioyhtiöt ovat melko heikoilla. Perkeleen perkele. Ammattitaito lähetysten tekemiseen on maikkarin puolella selvästi heikomman näköistä kuin ylellä, sillä kaikki lähetykset ovat pelkkää puuterihöttöä. Ja sitten vielä höttöä saatetaan palkata kommentoimaan joku iso nimi isolla rahalla, muttei sisältöä siltikään saada. Harmi kun Toni Roposenkin asiantuntemus menee hukkaan näiden pätkittyjen lähetysten mukana... Ketä yksinkertaisesti jaksaa kiinnostaa katsoa näitä lajeja pidemmän päälle, kun vaihtoehto on katsoa surkeaa sisältöä ilmaiseksi, tai kehnohkoa sisältöä kalliilla.

Nomnomnom.

Lauantaiaamu on näköjään vaikeaa aikaa. Vaikka jouduin eilen olosuhteiden pakosta turvautumaan puolenyön jälkeen grilliruokaan ja nukahdin vasta yhden jälkeen, istuin jo 10.00 soutulaitteella koska kaverin kanssa oli näin sovittu. No, 10.41 löysin puhelimestani viestin mallia "oho, heräsin just". Lähetetty klo 10.36. Eikä siinä vielä kaikki. Kun raavaana miehenä olen ryhmäliikuntamaksun maksanut, niin toivoisin myös että tuntien vetäjä saapuisi paikalla. Eipä näkynyt tai kuulunut venyttelyn pitäjää, joten aikalailla tyhjä arpa jäi vain käteen.

Mitähän se pukki tänä vuonna on keksinyt?

Puntilla kuitenkin levytankojen kiillottaja oli tehnyt hommansa erittäin hyvin. Pitänee kokeilla jotain ytyliimaa käsiin seuraavalla kertaa, tai sitten mennä parempien tankojen luokse. Tempaukset kuitenkin etenivät taas hiukan, 5kg nostoilla kolmosia 50kg --> 65kg, ja 70kg nousi ensimmäistä kertaa raakana ylös. Rinnalleveto eteni myös kolmosina, mutta sitten 97,5kg kolmannessa nostossa tanko päätti pistää parastaan. Vaikka remmit olivat tangossa kiinni, hanskat kädessä ja vielä sormilukko varmistamaan hommaa, niin silti käsi lipesi tangon ohitettua lantion. Silmänräpäyksen ihmettelyn jälkeen sain tangon kolautettua alas ja kiroiltua. Voi hemmetin hemmetti.

Mutta viikon päästä pirkkahalliin!

Paremman fyysisen kunnon avaimet

Sieltä se seuraava lepojakso viimein taas tuli vastaan. Ei väsytä yhtään niin paljon kuin edellisessä syklissä, mutta jonkun verran kumminkin. Mutta oli menossa mikä vaihe tahansa, yksi asia ei muutu. Se, että kyykkyreenin jälkeen on nälkä. Eikä ihan pieni nälkä, vaan lähestulkoon rajaton. Ero normaaleihin päiviin on enemmän kuin huomattava. Tämä on kuitenkin hoidettavissa hyvin lukuunottamatta iltaa, koska enää sängyssä ei saa syödä.

Ruoan lisäksi päiväunet ovat aina vain mukavampia. Oli taas suhteellisen outoa herätä 15:10, kun siihen mennessä olin vasta ehtinyt hoitaa muutaman nopean asian vaihto-opiskelujen suhteen, käydä puntilla, syödä ja nukkua päikkärit. Yleensä reenin jälkeen uni tulee silmään kuin napista painamalla, mutta tämä päivä oli sinänsä poikkeus. Nukahtaminen tapahtui yhtä tehokkaasti kuin virtojen poikkilaittaminen pääkatkaisijasta. Reilun tunnin ajan ei ollut minkäänlaista tietoa mistään ympäröivästä, ja nukuimpa samalla toisen kätenikin tunnottomaksi. Lisää tämmöisiä!

Että mikä tahansa tekeminen tuntuisi merkitykselliseltä, pitäisi sen aiheuttaa sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Tutummin tuon voi muotoilla niin, että ylä- ja alamäkiä tarvitaan. Toistaiseksi ongelma on ollut se, että näitä alamäkiä ei ole hirveästi näkynyt, vaan meno on ollut tasaisen varmasti parempaan päin. Eipä auta tosin valittaa, eiköhän niitä ongelmiakin ehdi tulla. Tästä hämmentyneenä jäin miettimään, onko se ylä- vai alamäki nyt positiivinen juttu. Totuuden luultavasti kertoo gallup tuolla oikealla vielä tämän vuoden puolella.

Niin tai näin, kahdesti läpiviety sykli näyttää penkin osalta tältä.

Samanpituisilla sarjoilla nostettu kilomäärä nousi 7,4%, ja maksimi on noussut suurin piirtein saman verran. Ongelmia on ollut hieman noissa kolmosten nostamisessa, kun tekniikka hajoaa välillä. Kolmas kierros alkaa sitten 6x4x92,5kg, joka olisi tuntunut vielä kuukausi sitten täydeltä utopialta.

"Toivotaan" ei riitä. Päätä, ja pidä siitä kiinni!

Tervepä terve. Ensimmäinen viikko toisesta reenikierroksesta on lusittu, ja menee niin hyvin ettei voi kuin hymyillä. Hymyilyttää lähes yhtä paljon kuin sillä hetkellä, kun pääsee sokeritehtaan tuotantolinjalta kauhomaan tuoretta tuotetta omin omin pikku kätösin suuhunsa. Tiedän miltä tuo tuntuu, tänään oli meinaan tuollainen onnen päivä! Tervetuloa myös hk seuraamaan tätä ylimaireaa saippuaoopperaa :)

Aina välillä usko omaan tekemiseen on heikompaa, joskus vahvempaa. Joskus taas ihan olematonta, ja joskus epäonnistuminen tuntuu lähes mahdottomalta. Tällä hetkellä mennään tuolla vahvempaa-kohdassa, ja aina vain paranee.

You can break rocks
You can be a master
Don't wait for luck
Dedicate yourself and you can find yourself
Standing in the hall of fame

Klikkaamalla suuremmaksi tuosta näkee, että 5x8 nousi 80kg:llä! Ihan mukavaa edistystä tuohon ensimmäiseen kertaan, jolloin edes 4x4 ei onnistunut. Ja tuossa junnattiin sitten pitkään 3x5 hakien, aivan liian pitkään. Ensimmäisessä kolmessa kasi ei ollut edes aivan maksimi, mutta kaksi vikaa tekivät tiukkaa. Seuraavaksi vuorossa sitten noin 5x5, kattellaan millä painoilla.

Kyykyssä syvästä tuli ihan hyvin 2x8x110kg. Kasin jälkeen selkä alkoi sanoa, että josko lepäisit hetken. Siitä normaalisyvyisestä kyykystä otin vyöllä 6x150kg, mutta tuosta ei ollut paljoa hyötyä. Pitänee hakea reisiin isompaa voimaa prässillä ja muilla liikkeillä, ja vahvistaa keskikroppaa sitten syväkyykyillä ja muilla vitkutuksilla.

So give me the gift, to hear, to see, the love, the freedom, the truth,

the things I feel to be right for the world

Kelpo iltapala. Huomaa tomusokerin oikeaoppinen annostelu :)

Laskin viikkoja, ja totesin että ehdin vielä kolmannenkin kierroksen vetää läpi. Se loppuu noin 10.pvä joulukuuta, ja sitten siinä on aikaa noin 3vko ottaa tehoja irti ennen etelään lähtöä. Nasa Vegas hotel Bangkok tarjosi aika hyvän diilin kolmeksi yöksi kylpyosastoineen ja punttisaleineen, lämpimässä on kiva jatkaa reenejä vuodenvaihteen jälkeen!

Elämä on varmaan kurjaa, kun vaivaakin joutuu näkemään

Peruskunnon kehitttäminen ei ole millään tavalla mediaseksikästä. Menet aamulla reenaamaan, kierrätät samaa ohjelmaa päivästä ja viikosta toiseen, ja sitten iloitset niistä pienistä onnistumisen askelista, joita voi sattua tulemaan. Kun kohta on tammikuu, niin kaikki uuden elämän© aloittajat joutuvat toteamaan saman asian, ja suurin osa lopettaa kuntoilun saman tien. Eteen tulee se karu fakta, että työnteko ei ole aina hirveän hauskaa, ja saattaa joskus olla jopa raskastakin. Kuka sellaista jaksaa? Vaikka palkan sijasta voi nostaa työttömyystukea, kukaan ei valitettavasti kohota kuntoa puolestasi.

Tältä näytti päivän palautumisurakka. Kylmäaltaat <3

Sitten siihen tylsään, kuivaan asiaan. Kevyemmän viikon pitäminen toimi t-o-d-e-l-l-a hyvin! Nyt uuden tiukemman pariviikkoisen pari ensimmäistä reeniä eivät ole lähtökohdiltaan ollut mitenkään optimaaliset muiden elämän pyörteiden johdosta, mutta tulokset ovat harpanneet huimasti. Alotetaan purkaminen penkkauksesta.

Viime kierrossa 6x4x80% jäi vajaaksi, kun 2 sarjassa viimeinen toisto ei noussut kokonaan. Nyt sama 6x4 onnistui ilman mainittavia ongelmia 4x4x85% + 2x4x87,5%. Reeni nro. 2 näytti ensimmäisessä kierrossa tältä.

6x75% + 6x77,5% + 6x80% + 4½x82,5%

Ja nyt meni sitten melko hyvin

2x6x82,5% + 2x6x85%

Toivottavasti sama vauhti jatkuu!

Lämmittelyt muinoin kesällä, M.Pajulahden valvovan silmän alla...

Pökköä pesään, myös rinnalleveto on ottanut viimein harppauksen eteenpäin. Keskiviikkona ensin helppo 2x90kg, perään 2x95kg ja kirsikaksi kakun päälle 2x97,5kg! Ihan mukava kakkonen, kun tuo paino jäi äskettäin vielä napaanastivedoksi. Eikä tuossa vielä ollut riittävästi, kun tänään nousi suht helposti 2x5x90kg! Jälkimmäinen sarja on alla videonäytteenä, ja bonuspätkänä myös mave 7x130kg.

Eikä siinä vielä kaikki, että tähän tappavantylsään työntekoon paljon aikaa ja voimia. Parin tunnin päiväunet joka toinen päivä ne vasta kovaa hommaa ovatkin :)

Näin saat tynnyrin kokoiset reidet. Tai pääset eroon niistä.

Kyykyt on maistunut yllättävän hyvin näin kevyellä viikolla, mitä en olis ihan heti uskonut. Keveys ei ole juurikaan reenipainoissa näkynyt, mutta sarjoista on pari tiukinta toistoa tiputettu pois, ja sarjamäärää on myös karsittu vahvasti. Kyykyt on vaihtunut nyt lähes kokonaan syviin, kun puolikkaita tehdessä joutuu joko tekemään näännyttävän pitkää sarjaa, tai laittamaan vyön. Olen mielummin päättänyt ottaa täyden hyödyn myös keskikropalle, ja hakea nuo kyykyt pohjasta asti. Väittävät, että ovat parempia myös polville.

Olen videon musiikkivalinnasta vähintäänkin ylpeä. Syväkyykkytaso on nyt sellainen, että 110kg menee kutonen suhteellisen helposti. Pistin toisen tän päivän sarjoista ylläolevaan videoon muutamien pakollisten bonusten kera, enjoy. Videoiminen on hyvästä sillon tällön ihan senkin takia, että huomaa varuste jos käytössä on liian matalat housut. Toivottavasti muut pumppaajat ei kärsinyt näkymistä hirveesti...

Flashmob. Teekkarius 140w!

Mutta kevyt pätkä on tätämyötyen sitten ohi, ja otetaan uusi 2vko tiukempi jakso yläkropalle samalla ohjelmalla kuin vähän aikaa sitten oli. Ojentajien palautuminen tuosta höykytyksestä viitisen vuorokautta, ja tavallaan pidempäänkin olisi voinut antaa noiden olla. Nyt kuitenkin mennään tällä, ja katsotaan mikä on lopputulos.

Paino 106kg ja reenaamisen syklitys

Taas ollaan siinä vaiheessa vuotta, että syöminen käy oikeasti työstä. 18 päivään on kuulunut 16h punttireeniä, ja siihen oheen vielä airobista lyllertämistä ja hieman pallopelejä, niin aika monta kaloria tuossa ajassa on hukkunnut. Painokäyrä näyttää nyt tältä

Vielä tasan vuosi sitten tilanne näytti myös olevan ihan hallussa, mutta sitten joulukuun tienoilla lukema nousi äkkiä 99:stä 107 pintaan. Täytynee tänä vuonna pitää huoli ettei samanlaista turpoamista tapahdu. Olo tuon jälkeen oli melko kauhea, kun jokaista kiloa pitää kuitenkin kantaa mukana koko ajan.

On the road to...

Viime aikoina materiaaliteknisen teoriahömpän sijasta olen ehtinyt lukea paljon raudan nostamiseen ja sen jaksottamiseen liittyvää hömppää, mutten niihin jaksa nyt pureutua kovin tarkasti. Työn alla on ollut erityisesti topicit maksimivoima vs. nopeus ja toisena failureen asti reenaamisen hyödyt ja haitat. Olen myös todennut, että on olemassa ihmisiä, jotka tekevät reeneissä aina kaikkensa ja täysillä, sekä eivät ole koskaan luovuttaneet. Sitten on niitä ihmisiä, joita kannattaa kuunnella.

...kuninkaiden laji! Huippuhyvä bogey @Hämeenlinna

Huomisen aamupuntin jälkeen on tosiaan takana ensimmäinen 2vko jakso yläkropan voimakuurista, jota seuraa yksi reilusti kevennetty viikko. Toivon että tuo 2+1-rytmitys on avain kaikkiin maailman murheisiin, mutta sehän nähdään sitten viikon päästä. Nykyisellä rasituksella tehtynä tuo 2 kovempaa viikkoa on ainakin maksimi, ja luulisin yhden kevennetyn viikon riittävän hyvin nostamaan vireen paljon lähtötasoa korkeammalle. Aiemmin en ole vastaavaa syklitystä harrastanut oikeastaan ollenkaan, ja tässä olisi nyt kovat toiveet saada kehitystä rutkasti lisää.

Toiset pitävät kevyempiä viikkoja turhina. Väittävät mitä väittävät, lepo on kuitenkin kivaa ja nostaa virettä paremmin kuin päätön ryntäily ja touhuaminen allaolevan kaverin tapaan

Kuuntele opettajiasi, mutta älä usko kaikkea mitä he sanovat

Reenivolyymin nosto on ollut kyllä pienoinen menestys, suksee näin Tamperelaisittain sanottuna. Viime vuoden korkeimmat tuntimäärät puntilla olivat noin 16h/kk, ja vähimmät siinä 7h/kk. Nyt tahti on 20-25h/kk, ja nostetut kokonaiskilot sitä myötä myöskin reippaassa nousussa. Tämä volyymin nostaminen on johtanut jollain mystisellä tavalla siihen, etteivät paikat ole kipeytyneet juuri ollenkaan. Vastapainona syödyn ruoan määrä on kasvanut erittäin reippaasti, ja sipsikarkki-osastolla on tullut käytyä myöskin melko ahkerasti. Tämä on kuitenkin yksi hailee, kunhan painokäyrä pysyy hallussa ja voimatasot nousevat.

Tankkaus

Sopivien mavepainojen löytyminen antaa odottaa itseään, mutta lähellä ollaan jo. Tänään 3x8x110 meni melko helposti unisilla jaloilla, eli samoilla sarjoilla 120-140kg on luultavasti lähellä sopivaa kuormaa, mistä lähdetään sitten tasoa nostamaan. Vähintään tuo 140kg olisi hyvä hallita helposti, kun rinnallevetopainot alkavat pyöriä sadan kilon paremmalla puolella.

Tasan viikko sitten penkissä 80% 6x4 yritys jäi hieman hieman vajaaksi, kun 4. ja 6. sarjassa viimeinen toisto ei aivan noussut. Tänään samalla painolla yritin sarjoja 5x5, mutta tuloksena oli 5+5+5+5+7, jossa viimeisestä sarjasta tein tarkoituksella pidemmän. Seuraavaksi ohjelmassa on kovemman intesiteetin 3x3 niin isolla painolla kuin onnistuu, ja sitten viikon kolmas veto todennäköisesti volyymipainotteinen 4-5x8.

Ironmaxx Sitruuna-jogurtti on testissä. Mömmökorneri palaa asiaan!

Mielipiteitä reeniohjelmista on miljoonia erilaisia, ja kaikki ovat tietysti mielestään oikeassa. Itse kuulun vahvasti siihen porukkaan, jonka toimintaa ohjaa eniten kyseisen hetken ja viimeisen kahden viikon aikainen olotila sekä kehityksen suunta. Jos olo ei mahdollista reenin läpivientiä, niin siihen on jokin syy, ja silloin levätään. Piste. Näin on mahdollista antaa itselleen lepoa kun siltä tuntuu, ja kiristää vauhtia kun virtaa löytyy. Uskon kuitenkin täysin siihen, että 95% tuloksista tulee sillä, kunhan teet tarpeeksi haastavia ja vaihtelevia harjoituksia nousevalla rasituksella. Sen 5% voit saada lisää tai myös menettää sillä, että seuraat jonkun gurun tekemää ohjelmaa pilkuntarkasti. Vaikka jokin ohjelma toimii 80-luvun roinanostajalla, ei se tarkoita että se toimisi allekirjoittaneella. Hyvinä runkoina ne silti toimivat omille ohjelmille, en sitä uskalla lähteä kiistämään tässä.

Suomen ehdottomasti paras vaatekauppa & syksyn voimanhankintaprojektin alkutahdit

Olen monesti kiittänyt NoName [nouneim] Brandstorea hyvistä hankinnoista, ja taas kerran on se hetki. Olen käynyt tuolla ostoksilla pari kertaa vuodessa, ja vain kerran olen lähtenyt tyhjin käsin pois. Ostettua on tullut ainakin muutamia huiveja, paitoja, housuja, takkeja, sukkia ja juomavöitä näin nopeasti mietittynä. Kesällä onni potkaisi taksinbongauskisassa, ja tänään kävin hyötykäyttämässä tuon 50e lahjakortin. Mukaan tarttui lopulta yksi reenipaita ja kaveriksi putkihuivi.

Tuotteilla on hintaa, mutta palvelu on ensiluokkaista ja useamman kuin yhden tuotteen ostaessa olen aina onnistunut saamaan ihan hyvän pakettihinnan. Siltikään tuolta ei kannata aivan halvinta tavaraa lähteä hakemaan, kun oman käsitykseni mukaan tuotteet ovat ihan kotimaista tekoa. Mutta jos nuo maksavat hieman enemmän kuin Stadiumin SOCit, niin kestävät myös koko hinnan edestä.

Huivin kaveriksi otetun paidan selkäkoristus.

Jouduin jättämään painonnostokurssin eilen väliin, olisi tullut muuten 18 päivään vain 2 lepoa ja sitämyöten pieni henkilökohtainen musertuminen. Pieni ylimääräinen hengenveto teki hyvää, ja yhden levätyn päivän jälkeen on heti paljon skarpimpi olo.

Yläkropan työntävien lihasten voimanhankintaprosessia on viety nyt viikko suunnitelman mukaan läpi, ja tuntuma on ihan hyvä. Liikekombona noille on joka kerta ollut normaali penkki, pystypunnerrus käsipainoilla ilman selkänojaa ja vinopenkki. Penkillä on tarkoitus hoitaa isoimmat voimat pois, käsipainot kiusaavat ojentajia ja torson tukilihaksia tajuttoman hyvin, ja vinopenkillä sitten naulat arkkuun ennen suihkuunmenoa. Tuohon oheen kun ottaa mm. mavea, riveä, kyykkyä ja erityisesti vatsoja niin hyvä on tullut. Penkissä reenien isot sarjat olivat seuraavat: 1. 6x4x80%  2. 4x6x(75-80%)   3. 5x8x(70-75%). Käsipainoilla on tullut 3x10 ja sitten vinopena tosiaan tunteella. Sopivasti vaihtelua ja paljon määrää, niin sieltä ne maksimitasotkin nousevat mukavammille tasoille!

___________________________________________________________________________

Lisätään vielä loppuun mielenkiintoinen lista D-vitamiinivalmisteista. Jos syöt niitä, niin katso ehdottomasti läpi!

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/d-vitamiini.pdf

Jos vitamiinipurkissa luvataan joku pitoisuus, mikään taho ei valvo että se pitää paikkansa. Esimerkkeinä Pirkan ja apteekeissa myytävä Musta aurinko - D-vitamiinivalmisteet sisältävät vain 35-45% luvatusta määrästä itse vitamiinia.

Älä lässytä, vaan toimi!

Lässynlää, takaisin reenin pariin! Kaveri suositteli kokeilemaan venäläistä ohjelmaa voimanhankintaan, ja katselin hieman miltä tuo näyttää. Täältä löysin laskurin, joka heittää suuntaa-antavan ohjelman. Ihan suoriltaan en tuota ottanut käyttöön, mutta ideoita sieltä löytyi hyvin. Ensimmäiseksi, 3 kertaa viikossa täytyy päästä samoja lihaksia jumppaamaan, että ne oikeasti kehittyvät. Toinen on se, että kovia sarjoja voi todellakin tehdä enemmän kuin kolme. Ei ihan hirveää tähtitiedettä...

Sitä suurinta hupia

Penkki on isoin ongelman aihe, niin sillä kokeiltiin näitä uusia ideoita, ja tehtiin 6x 4 toistoa, joista 4. ja 6. sarjassa viimeinen ei noussut ihan täysin omin voimin, pitkälti tekniikan hajoamisen takia. Neloset olivat hyvää vaihtelua 3x8 sarjoille, kun joutui tappelemaan enemmän voimaa kuin happoa vastaan. Jos tempaus, työntö, pystypunnerrus, penkki, pullover sekä vinopenkki eivät anna reilusti lisäjerkkua yläkroppaan, niin sitten on parempi luultavasti hankkia uusi harrastus, kuten vaikka postimerkkeily.

Tässä on mennyt pari viikkoa ilman uintireeniä, kun en ole oikein uskaltanut mennä uimaan revityn viisaudenhampaan jäljiltä. Väittävät että tuo on bakteereille melko herkkä, ja ties mitä imbelissejä noista Tampereen hallien vesistä sinne löytää...

Not so easy

Ps. Noista kinesioteipeistä on pitänyt puhua, perkule kun toimii hyvin! Koitetaan joskus paremmalla ajalla...

Maaginen vatsalihasliike ja reisille mennyt rinnalleveto

Yleisurheilu on hauska laji. Se on yhtä aikaa sekä omien vahvuuksien maksimointia, ja heikkouksien minimointia. Kuulostaa periaatteessa helpolta. Kun asiaan porautuu syvämmälle, niin löytää itsensä keskeltä pientä, oman elämänsä Rubikin kuutiotaan, jossa yhtä sivua kääntäessä viisi muuta eivät tottele kuten haluaisit. Suurimpana erona muoviseen kollegaansa tässä pelissä on se, ettei tarroja voi ottaa irti ja siirtää mieleiseensä paikkaan.

Mutta että heikkouksista päästäisiin eroon, ei auta muu kun käydä niitten kimppuun. Ei se millään tavalla hauskaa ole, mutta jos ei niihin tartu, niin aina vain heikommiksi tulevat. Viimeinen viikko on sitten todellakin tuntunut työnteolta 7 punttitunnin ja yht 15h reenaamisen myötä. Tärkein osa-alue on edelleen sama vanha, eli kaikki mitä lonkankoukistajan yläpuolelta löytyy. Painonnostokurssilla tehtiin loppuun etukyykkyjä, ja 100kg toistoissa huomasi, että jalkavoimista ei ole paljon iloa, jos keskikroppa ei välitä voimaa kunnolla eteenpäin.

Selkään toimii satavarmasti mave, mutta vatsa on se osa joka saa miehen itkemään. Oma suosikki noista on tällä hetkellä lattialla maaten tehdyt polvennostot syliin. Jalkoihin lenkki ympärille, ristitaljan alalenkkiin kiinni, painoa sopivasti ja pariin kertaan 3x12 toistoa niin hitaasti kuin mahdollista pudotussarjana ovat takuuvarma lopetus reenille. Painonnostokurssilla muuten tehtiin rinnallevetoja viimeksi enemmän kuin tarpeeksi, ja tulos näytti seuraavalta.

Osumakohta

Edistystä hei tapahtuu! Vuosi sitten 70kgx4 rinnallevetoa oli tiukka, tänään 80kgx8 nousi kohtuullisen näppärästi! Kaverin vinkistä otin myös pystypunnerrukset käsipainoilla mukaan kiertoon, toivottavasti noista saadaan lisäapua tähän pienen miehen konkurssiin.

Miehen ongelmat punttisalilla

Nyt on taas päästy reenin makuun kaikista elämän kiemuroista huolimatta, ja tuttu ihana väsymys alkaa olla läsnä. Viimeisen kahden vuoden aikana on punttisalilla tapahtunut jotain käsittämätöntä, sillä tennistaitoni ovat hävinneet täysin. Top5000-maiset kämmenet ja vieläkin tehokkaammat kahden käden krossirystyt ovat vaihtuneet johonkin erittäin kauheaan, josta ei onneksi ole minkäänlaisia todisteita olemassa. Eipä sen väliä, pelikertoja on 4 vielä maksettuna niin täydellä sydämellä jatketaan silti.

Silhouette. On muuten suhteellisen tyhmä olo valokuvata uimahallin lasiseinää ulkopuolelta.

Painonnostokurssi on ollut myös tulevien sukupolvien kannalta hyödyllinen, sillä olen viimeinkin löytänyt muutaman kikan, joilla tempauksessa ja rinnallevedossa ei tanko kalahda täyttä vauhtia vilperiä päin. Tempausote on sen verran leveä, että tanko osuu alavatsaan, ja aika reippaalla tömäyksellä kaiken lisäksi. Rinnallevedossa taas ainoa mahdollinen tapa on viikata kalleimpansa julkisesti sivuun niin, että ne ovat turvassa. Suhteellisen noloa, mutta parempi kuin täysosuma rauta-kakskymppisellä.

Testasin tänään reenin loppupuolella pikaisesti miten tuo tempaus onnistuu, ja menihän se sinnepäin. Maasta suorille käsille nousi 60kg juuri ja juuri, tosin alle en osannut mennä yhtään. Jos kurssilla oppisi vielä allemenon, ei 70 tai enempi pitäisi olla hirveän kaukana. Sain satunnaiselta kaverilta sen verran jeesiä tangon liikeradan varmistamiseen, ja hienosti kuulemma nousi suoraan ylöspäin. En lyönyt omaan nenääni, mutta ei ainakaan karannut liian kaukaa edestäkään.

Tampere <3

Treeniohjelman tekemisessä on yksi ropleema nyt. Tehdäkö kyykyt reidet vaakatasoon, vai ihan pers maahan asti. Puolensa ja puolensa, mutta ei selvästi parempaa ole löytynyt. Ehkä eniten syvässä kyykyssä pelkään sitä, että se vie räjähtävyyttä pois liikaa. Oudoin asia on se, että syvä on kuitenkin tehnyt polville erittäin hyvää.

24v ja selkä palasiksi?

Kiitos ja kumarrus, reeni jatkuu ihan hyvissä merkeissä. Tänään meinasi kuitenkin käydä aika kohtalokas lapsus, ja hajota selkä sen siliän tien. Vanhoista rymyämisistä ja allaolevista sarjoista johtuen otin rinnallevedossa käyttöön vetoremmit, että sarjat saa vähän pidemmiksi, kun puristusvoimaa oli vähän heikossa tänään. Rinnallevedossa tein sarjat 80kg:lla, ja niitä nousikin komeasti 5+6+5, ja ensimmäisessä olisi noussut useampiakin.

Tällaisia paketteja mulle tuodaan...

Aivan ensimmäisellä yrityksellä tanko ei kuitenkaan noussut tarpeeksi ylös, jolloin tiputin sen vähän vaistonvaraisesti reisien kautta maahan, mutten muistanut että kädessä oli vetoremmit. Nykäys selkään tapahtui onneksi jo reisille mentäessä, eli se oli erittäin pieni, mutta pelästytti perkeleesti. Tanko äkkiä hallitusti maahan, ja vahinkojen tarkistus. Pahimman pelästyksen jälkeen huomasin, että mihinkään ei oikeasti sattunut, eikä edes venähdystä tuntunut. Kun vielä kiertoliikkeet ja taivutuskin onnistuivat, sai lopulta huokaista helpotuksesta. Voi jeesus sitä päivää, kun selkä hajoaisi jonkun niin tyhmän asian kun punttisalilla käymisen takia. Toivottavasti ei tule tapahtumaan...

...ja tältä näyttää sisältö. Jos se maistuu sitrukselta, ei se voi olla humpuukia!

Seuraavat sarjat lähtivätkin sitten sillä meiningillä, että sama se vaikka vaihtuisi rinnalleveto vahingossa tempaukseen, ylösveto tehdään niin räjähtävästi kuin mahdollista. Ja tuosta puheen ollen, päivystin tietokoneella oikeaan aikaan ja pääsin koululla järjestettävälle painonnostokurssille! Tuonne otetaan vain 10, ja tunku on aina todella kova. Kun viime vuonna ohjelmaan tuli rinnalleveto, niin jos tänä vuonna sitten tempaus!

Ps. 8x130kg kyykky tuntui aika helpolta. Ei muuta kuin kahta markkaa kohti!

Hei ihmiset, ei teidän kannata kuntoilla. Ainakaan liian monen samaan aikaan kun minä.

Kylläpäs nyt kirjoittajaa hemmotellaan, taas saan toivottattaa 2 lukijaa tervetulleiksi! Heidi ja Tiiti, molemmille niin iso halaus kun vain 208cm sylivälillä saa annettua. Saattaisitte mahtua jopa molemmatkin kerralla, tiedäpä sitä.

Just sä, tervetuloa! Päällä huippuostos osoitteesta startfitness.co.uk. Muotibloggaus <3

Nyt se reenikausi sitten avattiin oikein kunnolla, kun puntillakin otettiin käyttöön ne maagiset 8 toiston sarjat. Aikanaan pienenä poikana muistan jo kuulleeni, että juuri 8 toistoa on optimaalinen pituus mm. kaikkeen, ja näitä sarjoja pitää tehdä 3 peräkkäin. Ei kai sitten muuta kuin tekemään! Siihen on muuten yksi erittäin hyvä syy, miksi reenaan aina aamuisin. Tänään olin salilla noin klo 18-19.30, ja joku oli näköjään sattumalta napannut kuvan yläilmoista juuri tuolloin. Tältä siellä näytti.

Hieman oli ahtaan tuntuista. En tosin ymmärrä, miksi muilla oli tuollainen valkoinen juttu päässä.

Siis ei jeesus mikä ruuhka. Omalla kohdalla tuo ei haitannut ihan hirveästi, kun yhden nostolavan ja 2 tankoa joutui jakamaan vain kolmen ihmisen kesken. Säälin vain niitä 9 henkilöä, jotka kaikki kiersivät yhden penkkipunnerruspaikan ympärillä...

Katsoin pikaisesti sarjalaskurilla, millä painoilla pitäisi tehdä 8 toiston sarjat omiin maksimeihin verrattuna. Rinnallevedossa tuo olisi ollut 80kg, ja muissa jotain muuta. Tuli kuitenkin aika raskaasti huomattua, että ykkösmaksimit ovat reippaasti edellä sarjakestävyyttä. Olosuhteista johtuen liikkeet jäivät melko vähäiseksi, mutta enpä muista hien valuneen ikuisuuteen noin reippaasti. Sarjat näyttivät seuraavilta

Raaka rive 70kg x3x8 Ote ei pitänyt, ja happi loppui.

Askelkyykky tanko jalkojen välissä 80kg x2x8x(O+V) Ei ihan finaaliin

Vauhtipunnerrus 60kg x2x8 Perkule, ei tän ois pitänyt tehdä tiukkaa

Kyykky 110x8 + 130 x 6 Keskikroppaväsy iski 130:lla.

Tuo askelkyykky tanko jalkojen välissä on mielenkiintoinen tuttavuus. Siinä tulee etujalalle mukavasti painetta, ja lihaskulmat ovat pitkälti samat kuin kuulantyönnön pakituksessa. Hieman maven ja kyykyn välimuoto, mutta toimii! Näillä siis lähdettiin liikkeelle, ja hedelmiä päästään toivottavasti korjaamaan myöhemmin talteen.

Hyvä alku iltapalalle!

Miksi Olympialaisten pitäisi kinnostaa?

Elo on pelkkiä mansikoita, kun telkkarista tulee Olympialaiset. Jokaisen 10 250 urheilijan takana on toinen toistaan kiinnostavampi tarina, samoin kuin niillä 100 000 rannalle jääneellä. Ehkä mielenkiintoisin tapaus on vuonna 1997 syntynyt Ruta Meilutyte, joka voitti naisten 100m rintauinnin. 15-vuotias työttö, jolla on parikymppisen miehen kroppa. Paransi edellisvuoden 100m rintauinnin ennätystään olympialaisissa lähes 3 sekuntia,ja tietenkin vei kultaa samalla matkalla. Lisätään vielä, että hän rikkoi 50m ja 100m Liettuan rintauintiennätykset 13-vuotiaana! Jessus mikä geenihirviö.

Ei se elo ole oikeasti mansikoita. Jalkoihin sattuu, selkään sattuu sekä ranteeseen sattuu. Tästä ei liene hirveen vaikea arvata, että puntilla on tullut viihdyttyä. 15 viime päivän aikana 11h, mikä on normaalisti noin kuukausisatsi. Syklitys on ollut vain yläkropan lihaksilla tehtävät liikkeet - pääosin jalkoja rasittavat liikkeet, joten latsit ovat olleet melko tiukoilla.

Rinnalle raakana 100kg alkaa olla melko selkeää tavaraa 4 onnistuneen noston kera. 102,5kg ei taas kahdesta yrityksestä huolimatta noussut tarpeeksi ylös, jotta siitä olisi kopin saanut. Jokin aika sitten kerroin kyykänneeni 170kg smithissä, ja nyt se tuli myös ihan vapaalla tangolla. Onneksi käytössä oli vyö, sillä keskikroppa olisi muuten pettänyt ala-asennossa. 200kg olisi mukava haamuraja napata seuraavaksi, kun se ihan kulman takana odottelee.

Lupasin muuten viimeksi videopätkää, ja täältä se tulee taas. 

Kun sunnuntain punttireissu on saatu alta, sitten alkaakin herkkuhetki nimeltään herkistely.

Kova työ palkitsee tekijänsä

Tämän kesän kuvio meni kelin mukaan, eli heinäkuun yu-reeni vaihtui tosiaan punttireeneihin. Elokuun ensimmäisen viikon jälkeen viimeistään alkaa sitten vähäpunttinen kausi, eli sitten kesäkausi mennään loppuun niillä mitä on. Ainakin fyysisten ominaisuuksien osalta ratkaisu on ollut hyvä, ja tehoa on alkanut löytyä.

Rehtipenkissäkin alan olla 100kg kunnossa, lankulla tuo jo meni. Rinnallevetoreenissä loukattu ranne alkaa olla taas ihan kelvollisessa kunnossa, ja huomenna Jaakon© kanssa pidettävät reffit antavat suuntaa sille, missä tuon taso menee. 2 viikon tauon jälkeen on paha sanoa ollenkaan, miten on laita. Loppuviikoksi on luvattu aivan ennenkuulumattomasti reippaita lämpöasteita ja jopa melkein 2 päivää ilman sadetta, joten heittämistä on taas tiedossa.

Viime vuonna lopetin tehokkaan puntin jo melko aikaisin, joten kuntohuipusta tuli melko pitkä. Tänä vuonna ylimääräinen kovan intesiteetin jakso toivottavasti johtaa siihen, että huippu on ajallisesti lyhyempi, mutta sitäkin korkeampi. Jos ei johda, niin sittenpähän opittiin taas, miten ei kannata toimia.

Elämän ensimmäinen kinesioteippaus parin räikeän mokan kera

Otin asiakseni tutustua kinesioteipin toimintaan. Ostin intersportista yhden rullan mustaa, huuto.netistä 5 rullaa turkoosia, ja eBaystä vielä rullan kirkkaan vihreää teippiä. Oman kropan teippaamismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset, mutta etsin parhaani mukaan koekaniineita teipattavaksi. Nuo rullat ovat 5m kappale, joten 35 metrillä luulisi jo oppivan yhtä sun toista. Ainakin ranteiden avuksi laitetut teipit toimivat aivan mahdottoman hyvin ensimmäisellä kerralla! Toivottavasti näistä riittää kerrottavaa vielä jatkossakin, ainakin into on mahdottoman kova. Koulutuksiinkin olisi kiva mennä, mutta ne eivät ole ihan ilmaisia. Ylläolevassa kuvassa mokasin ainakin teipin päiden muotoilun. Terävät kulmat lähtevät aukeamaan tosi helposti. Toinen moka oli pituus, ei tuon aivan kyynertaipeeseen olisi tarvinnut olla...

Mikä kesä? -Paska kesä :)

Se on sitten pieni tauko edessä. Ranteet eivät ole juurikaan menneet huonompaan suuntaan, mutta molemmat forkut kyynerpäästä ranteisiin asti ovat kuin pumpissa 24 tuntia päivästä, ja siihen päälle vielä satunnaiset säryt. Pystyin kyllä penkkipunnertamaan ilman kipuja eilen 95 kilolla, mutta juomapullon kierrekorkin aukaiseminen ei sitten ollutkaan niin helppoa.

Paratiiisi keskellä Nokiaa. Kesänä 2012 oli myös lämmin päivä.

Piti pelata tänään tennistä, mutta mahdotontahan tuo olisi ollut. Sattumusten kautta korvaajaksi tuli erittäin yksipuolinen puntti jalkaprässillä. Eipä tuo itseäni hirveästi harmita, kun jerkkua jalkoihin tuossa vain haettiin. Onnistuin unohtamaan reenivihkoni Hervantaan, mutta isoimmillaan rautoja oli 260kg kelkassa, joka kulki noin 45° kulmassa ylöspäin. Ellen hirveästi valehtele, niin nostin painoja 120kg:sta ylöspäin 20kg välein, ja tein jokaisella 5 terävää toistoa. 260kg:lla sitten pusersin 2 sarjaa loppuun asti, joista toinen oli 15 toiston verran. Saatan valehdellakin, mutta tällä muistilla en pysty parempaan. Sitten vielä tuli 120kg:lla yhden jalan potkut perään tauoitta, 2x8 kummallakin. Jossakin pitäisi olla pätevä taulukko siitä, mitä painoja prässissä olevat kilot vastaavat takakyykkyyn verrattuna, niin pysyisi vähän kartalla paremmin.

Mutta hei nyt oikeasti, jos heinäkuun puolivälissä viikon paras reeni on vedetty hikisessä kellarissa jalkaprässillä, niin kuinka hemmetin huonosti saa mennä? Missä jumankauta mun +20° sateettomat päivät ovat? Rinkiin ei ole ihan hirveän hauska mennä heittämään tai työntämään, jos jalkaan tarvii pistää kumisaappaat.

"Mulla on työkaveri, joka syö joka aamu rahkaa puol kiloa" - "Mitä helvettiä, onko se hullu? Ei se niin hyvää ole"

Onneksi sateellakaan internet ei lakkaa yllättämästä. Kaiken blogisekamelskan joukosta nousi esiin seuraavanlainen, jonka suosittelen vilkaisemaan!

DEREK WOODSKE - A (Man)imals guide to the Universe

Kaveri on entinen moukarinheittäjä, mutta häneltä löytyy varmasti jokaiselle voimailusta vähänkään kiinnostuneelle jotain hyödyllistä. Iso osa päivityksistä on vielä videomuodossa, joten itseään ei tarvitse rasittaa tylsillä teksteillä.

Nyt niitä lämpimiä päiviä, perkele.

Reenaaminen kahdesti päivässä

Kun en ole ammattiurheilija, vaan hieman reenaamisen yli vievä harrastelija, välttelen samana päivänä kahteen kertaan reenaamista. Suurimpana syynä ajan ja jaksamisen puute. Tuplareeni vaatii, että joku tekisi ruuat, pyykkäisi ja vielä hoitaisi kouluhommatkin omasta puolestani. Toisena syynä on muutaman vuoden takainen ylikuntoon vetäminen, mihin isona syynä oli 2x päivässä urheilu sen suuremmin miettimättä.

Näistä lähtökohdista täytyy heittää kysymys, että mikä todennäköisyys on iltareenillä onnistua, jos aamureeni on ollut erittäin tukkoinen ja vetelä. Väliäkös tuolla, mutta sunnuntain aamureeninä loikat ja kuulanheitot olivat tukkoista räpeltämistä, mutta illan puntti taas meni aivan nappiin!

Kraftwerkin inva-wc latsien tekemiseen

Kuulanheitossa tulokset eivät olleet varsinainen murheen syy, vaan miehen tukkoisuus. Mies alkaa ilmeisesti olla vanha, kun jalkareeneistä ei enää palaudu neljässä päivässä... Tulokset näyttivät joka tapauksessa seuraavilta

PYT 18,16m (13cm alle ennätyksen)

JVE 15,60m (60cm alle)

PYE 10,69m (33cm alle)

JVE:stä meinasi tulla täysi fiasko, mutta viimeinen heitto pelasti, muuten tulos olisi ollut siellä 14,5m tienoilla. Tuosta ei sinänsä kannata huolestua, koska talvinen kaatuminen haittaa pikkusen uskallusta, mikä syö metrejä heti... PYE:en ei sitten saatu tuntumaa ollenkaan. Menkööt vielä jumin piikkiin, mutta jos ensi kerralla ongelma jatkuu, niin sitten on otettava suuntaa taas ihanan liikkuvuusharjoittelun pariin. Jalkojen vireydestä kertoo tasajalkahypyn 265cm, joka ei parantunut sitten millään. Talvella 300cm rikkoutui lähemmäs 10 kertaa... Uutena tuttavuutena tuli loikkasarjat vauhdilla. Niistä sitten lisää, kun päästään kunnolla vauhtiin.

Sairaan nopee pena

Mutta se iltapuntti. Muutaman postipaketin päästä pääsen kirjoittamaan teille aiheesta PWO, joka oli osana tässäkin onnistumisessa. Vuorossa oli taas kuitenkin yhdistelmä latsit-penkki. Alotin reenin penkillä, jossa napsui sitten kunnolla. Ensimmäistä kertaa suorille käsille tuli 95kg, ja lisäksi sitä ennen 1x92,5 2x4x85, ja perään vielä (5+4)x85kg. Siitä ei kuitenkaan ole kauaa, kun jumitin tuolla 85kg:ssa pitkään. Pieniä ja varmoja askelia eteenpäin... Latseissa sarjat 3x8 sain tehtyä 55 kilolla, kun viimeksi oli vain 50. Hyvin toimi Kraftwerkin laite vieläkin oikeaan paikkaan! Erikoisuutena tuli se, että palasin tässä vaiheessa takaisin penkille. 60kg:lla räjähtäviä toistoja 10+10+7, joiden perään samalla lailla latsien vienti loppuun toisella Kraftwerkin laitteella, jossa vedot tehtiin hieman alempaa.

Jumisille lihaksille nopeusreenin tekeminen ja tämä vastakkaisten lihasryhmien yhdessäreenaaminen ovat puhdas kokeilu, ja syssymmällä sitten nähdään miten toimi.