-2kg viikossa --> 98,5

Taittupahan se tauti, huh huh. Olen ottanut sen linjan, että jos ei ole mitään päivitettävää, mistä olisi jälkeenpäin tarkastellessa hyötyä itselle, en päivitä. "En ehdi päivittää nyt mitään, katsellaan myöhemmin" -tyylisen postin ilmestyessä MPM:ään, ensimmäiselle kommentoijalle tarjotaan kuukauden lisäravinteet!

Lentopallon OSM2012

Mutta tänään oli tarkoitus mennä puntille kokeilemaan muutamalla isolla liikkeellä, että onko tauti oikeasti takana. Piti mennä lentopallotiimin vuorolle puoleksi tunniksi lämmittelemään paikkoja, mutta suomalaiset ihmiset eivät ilmeisesti uskalla lähteä lumisateeseen, ja meitä oli paikalla aluksi 4, vaikka kenttiäkin oli varattu 2. No, eivät sitten meinanneett päästää puntille ollenkaan, ja pelailinkin hieman reilun tunnin.

Luulisi, että tuossa ajassa paikat lämpiäisivät, mutta eivät ilmeisesti aivan kaikki. Rinnallevedon lämmittelyn aloitin 70kg:lla, mikä tuntui lähes mahdottomalta, ja luulin että olenko tullut näin huonoksi. Lopulta rymistelemällä tulivat 3x3x82,5kg, mutta eivät olleet kaunitta ollenkaan. Penkissäkään en musertunut rautojen alle, ja vauhtipunnerruksessa tanko nousi suorille käsille, eli eiköhän tässä olle pelissä taas mukana!

Raavaan miehen herkkä puoli

Elämä ilmeisesti voittaa pikkuhiljaa. Tässä päivien saatossa olen pikkuhiljaa kiintynyt möhköfantti-pussilakanaani, vehnätyynyyn ja patjaan painautuneeseen, miehen muotoiseen koloon, ja se on saanut kovasti miettimään, että kannattaako tästä noustakaan. Pyörittelin tätä asiaa päissäni tunnin jos toisen, ja totesin kuitenkin jatkaa elämää toistaiseksi. Elo 2x2m alueella tuntuu kuitenkin hieman turhan rajatulta. Vaikkakin intternetin mahdollisuudet ovat "rajattomat", yli yhden päivän seikkailu siellä tuntuu lähinnä valitsemiselta vetelän ja ummetuksen väliltä.

Huomenna ajattelin kuitenkin poistua sängystä, ja lähteä hoitamaan valokuvausnakkia SM-tason lentopalloturneeseen. Vuodentakaisisa kuvia löytyy täältä, ja toivottavasti onnistuneita näpsyjä myös lähipäivinä postausten sekaan. Tässä on ilmeisesti pieni askel kohti ammattimaisuutta, koska saan tuosta pientä vastavuoroista korvausta, joka menee suoraan sporttiravinne- ja välinehankintaan. Jos kenelläkään on suositella jotain proteiinijauhetta niin vinkkejä otetaan vastaan, itse tulee valittua liian turvallisia vaihtoehtoja.

Meijän tytöt - OSM1 & OSM 2

Joka kevät on tullut tehtyä ostoksia myös Kiiluselta sporttivälineiden muodossa, ja tänä keväänä on vuorossa kiekkovälineiden haalinta. Aikuisten miestenhän kuuluisi heittää 2kg kiekkoa, mutta mieli tekisi ostaa muutama 1kg limppu, koska ~15m pidempi kaari on vain niin paljon hienompi katsella. Kun tuosta pääsee lopulta selvyyteen, niin sitten pitää päättää että metallisia vai kumisia. 1kg kuminen lentää vielä jotenkuten, mutta heitto 2kg kumisella on jo lähtökohtaisesti sorsa, koska iso osa painosta on keskellä. Lennon mallia allaolevasta pätkästä

Oikeasti ongelmahan on se, että olen pihi. 3kpl 2kg kiekkoja ja 3kpl 1kg kiekkoja maksavat 150-200e halvimmillaan, ja kestävät eliniän. Eikä tarvitsisi juosta jokaisen heiton jälkeen hakemaan.

Paino 100,1kg

Viimekertaiseen dieettiahdistukseen oli näköjään syynsä, ja aika tumainen tautihan siellä oli kulman takana odottamassa. Jälkiviisaana voi taas kerran sanoa, että olis luultavasti kannattanut nostaa hieman jalkaa kaasulta kun tuntui väsymystä. Mutta kun on hyvään vauhtiin päässyt ja hommat kulkee loistavasti, niin miksi ihmeessä?

Taudinkuva on ollut melko kaukana perinteisestä. Kurkku ei ole kipeä, eikä nenä vuoda. Kuumetta löytyy sentään hieman, ja päänsärkyäkin iltaisin. Pahinta ovat kuitenkin olleet elämäni kaameimmat lihassäryt, joita ei millään viitsisi pistää pelkän treeninkään piikkiin. Pahimpana on selässä latsien ja ristiselän välinen alue, aivan kuin joku olisi moukaroinut sitä lekalla. On tietenkin mahdollista, että maanantaiset ojentajaliikkeet ottivät hieman väärään paikkaan, veli kun suositteli kokeilemaan uudenlaista asentoa tuossa... enikeis, välillä sattuu niin että itkettää.

Tältä tuntuu nyt

Hopeamitalin tässä sarjassa saavat vatsalihakset. On uskomattoman hieno kombo, kun tuntuu samaan aikaan olevan aivan järjetön nälkä, mutta myös oksettaa eikä mikään puhdasta sokeria vaativampi ruoka houkuttele hirveästi. Kirsikkana kakun päälle jatkuva särky ylimmistä vatsapalikoista aina iki-ihran alla oleviin alimmaisiin, niin muikea olo on taattu.

Mutta hei, haetaanpa pätkä positiivisuutta! Tuleepahan annettua paikoille kunnon lepo ainakin.

Koskaan ei ole liian myöhäistä luovuttaa

Normaalipainoisella, täysin terveellä ihmisellä ei ole mitään muita syitä laihduttaa, kuin turhamaisuus

LAIHDUTUS-PÄTKÄ
Ensinnäkin, laihduttaminen on kaiken järjen vastaista. Ruokaa on tarjolla jokaikiselle, noudatti sitten jotain muotiruokavaliota, oli muuten vaan tyhmä tai nirso, tai vaikkei osaisi ruokaa edes laittaa. Ja vaikka asiat ovat näin hyvin, silti pitää kitsastella ja hankkia itselleen kurja olo, että vatsalihakset edes vähän pilkistäisivät iki-ihran alta.

Ensinnäkin, laihduttaessa särkee päätä. Sen lisäksi läsnä on koko ajan väsymys, vaikka pitäisi saada asioita tehtyä. Väsyneenä ihminen on yleensä myös aivan järjettömän tyhmä, ja saattaa vaikka tokkurassa levittää hammastahnaa sähköhammasharjan sijasta vessassa olevalle taskulampulle. Ja sitten kun muut ihmiset syövät aivan mitä haluavat, itse joutuu kärvistelemään.

Pystyn salilla halutessani viemään itseni aivan finaaliin, ja puristamaan itsestäni irti enemmän kuin kroppa haluaisi antaa, mutta keittiössä tuo on mahdotonta. 5 kiloa hävisi suhteellisen vaivattomasti, 1 kiristämällä ja sen jälkeen ovatkin alkaneet ne isommat ongelmat. Eilen saatiin tosin matalin lukema 4 kuukauteen, 100,6kg, mutta tässä on vietetty lähes 3 viikkoa jo tuossa 100,7-101,7kg välimaastossa. Kun tuonne alareunaan on päästy, on tullut isompia ongelmia jaksamisen kanssa.

Rasvan korvaaminen pohjataikinassa rahkalla toimi suhteellisen hyvin

Koska ykkösprioriteetti on kuitenkin kesällä yu-lajeissa, on ollut suhteellisen vaikea löytää hyvää keskitietä painonpudotuksen sekä voima-&nopeusreeniä tukevan ravinnon väliltä. Jatkuva -500kcal tekee omalla kohdallani palautumisesta selvästi hitaampaa, mikä tukkii paikat melko nopeasti, ja silloinon melko turha haaveilla voimatasojen noususta. Edellisten 6kg kanssa tuossa ei ole ollut ongelmia, mutta nyt ollaan valinnan äärellä.

Valinta on oikeastaan äärettömän yksinkertainen, ja tällä mennään eteenpäin:
Herkkuja syödään erittäin vähän jos ollenkaan. Sen sijaan oikeaa ruokaa saa syödä niin paljon kun mieli tekee. Kun tuon pitää melko proteiinipitoisena, ei kroppa pyydä juurikaan enempää kuin kuluttaakaan. Syödään siis sen verran, että pystyy liikkumaan täysitehoisesti, mutta ei kuitenkaan aivan mitä sattuu.

REENI-PÄTKÄ
Kuten puhuin, Pirkkahallissa tuli myös käytyä heittämässä hieman keihästä. Mutta kun tekniikassa on 6 norsun kokoista ongelmaa, niin ei jutella siitä hirveästi sen enempää. Ehkä sitten kun lämpötilat ovat +25°C luokkaa.

Lauantaina puntilla testasin yhtä sun toista, ja sain todeta että 55kg hang snatchi ei tule suorille käsille, ellei kasseja täräytä lattianrajaan asti. 50kg sentään tuli hyvin. Tuo kerta oli melko kevyttä neppailua, mutta maanantai-illan yllätysjumppa olikin sitten jotain aivan muuta.

Henkilökohtainen tappio. Näitä kaupoista enää löyty =(

Aloitetaan tarina vaikka siitä, että menin eilen nukkumaan noin iltakymmenen aikoihin, ja nukahdin kuin napista painamalla. Noin kello 2 heräsin mahtavaan pumpin tunteeseen ojentajissa sekä hauiksissa, ja huomasin lähes kuolevani nälkään. Ei muuta kuin syömään kaikkea mitä kaapista löytyi, vaikkei sieltä oikeastaan löytynyt. Tankkauksen lomassa kävin myös suihkussa viilentymässä, koska kroppa tuntui tuottavan lämpöä kuin keskikokoinen höyryvoimala. Tankkauksen jälkeen menin takasin nukkumaan, mutta tunti meni vain pyöriessä, koska kyynerpäässä vihloi joku kohta, joka säteili ranteeesen asti. 600mg buranaa napaan ja olin ilmeisesti tehnyt myös jonkunlaisen siteen käteeni, sillä hyvin oli kyynärpää aamulla tuettuna leikkaussiteellä.

Itse reeni oli ehta RHP, koska sellainen kuuluu tehdä Nokian uimahallille. Lämmittelyksi punnerruksia ja kyykkyjä niin, että kaveri saa taputtamalla määrätä tahdin ja määrän. Tämän jälkeen tietysti penkkiä, lämmittelyjä, muutamia maksiminostoja, negatiivisia toistoja maksimi+10kg:lla, ja tietysti 2x failureen 50kg:lla. Tämän jälkeen sitten vielä ojentajapumppailut taljassa varmistamaan jumi. Ei muuta kuin superkompensaatiota odottelemaan... 105kg negatiiviset penassa menivät ihan kelvollisesti, alaslaskut pysyivät hallittuina ongelmitta!

Ja hauiskinta mahdollista on hauikset taljassa 4x30 toistoa ~45s palautuksilla. Ihminen on tavallaan aika tyhmä.

Vatsalihas-spesiaali

Kun olen pyöritellyt asioita pienessä päässäni, olen tullut siihen tulokseen että parantuneet heittotulokset johtuvat pitkälti keskikropan voimaan panostamisesta. En ole mitään järkyttävää uutta oivallusta tehnyt, vaan pienet teot ja ruuvin jatkuva kiristäminen vain yksinkertaisesti toimivat.

Vatsalihasreeni koostui viime kaudella lähestulkoon pelkästään ylätaljalla tehdyistä 3-5x15-25 sarjoista noin joka toisen reenin päätteeksi, ja noin joka neljännellä kerralla mukana oli taljassa tehtyä kiertoliikettä 3x8 molemmille puolille. Syksyllä uuden reenikauden ollessa nurkan takana katselin pelimerkkejä uutta kautta varten, ja päätin nostaa panostusta tähän reippaasti.

Smoothie MPM:n tapaan

Isoin ero entiseen on, että yritän mahduttaa jokaisen reenin loppuun 5-20min erilaisia keskikropan harjoitteita. Suorille vatsalihaksille taljassa tehty vatsarutistus on loistava liike, mutta sen ohi on kiilannut moneen kertaan kehuttu jalkojennosteluliike taljassa. Lenkki siis vain nilkkojen ympärille, lattialle pitkälleen makaamaan niin että saat käsillä kiinni jostakin, ja ei muuta kun hallittuja toistoja polvet rintaan. Liike on käytännössä vastaava kuin M&M:n videossa noin kohdassa 10:50. 3x15 toistoa yhteen putkeen 5kg pudotuksella tekee erittäinkin hyvää, varsinkin jos lähes heti perään tekee 10 superhidasta negatiivisen vaiheen toistoa isommalla painolla. Sitten on olemassa kaiken maailman vitkutukset kuten hoover, rullaukset ja jalkojen nostelut, joilla saa halutessaan väsytettyä itsensä lopullisesti.

Erityisesti heittämistä harrastavalle ihmiselle vinot vatsalihakset ovat kultaakin kalliimmat, ja niiden kanssa voikin käyttää jo hieman enemmän mielikuvitusta. Perinteinen lattialla tehty kiertorutistus on mielestäni melko turha liike, jota kannattaa käyttää vain silloin tällöin. Kieroliikkeeseen vartavasten tehty painopakkalaite on jo hieman parempi, mutta jättäisin senkin rauhaan jos parempia on tarjolla. Yksi melko extreme liike tehdään levytangolla, ja se vaatii paljon tilaa, hieman rohkeutta ja itsetuntoa kestää oudoksuvat katseet. Kun nämä löytyvät, ei muuta kuin tanko niskaan sopivan painolastin kera. Liike menee yksinkertaisuudessaan niin, että pidät keskivartalon hyvässä ryhdissä, ja kierrät yläkroppaa rauhallisesti puolelta toiselle. Itsessään raudan liikuttaminen vaatii jo paljon työtä, ja aktivoi keskikroppaa aina lantiosta yläselkään asti. Tätä en itse vedä koskaan aivan finaaliin asti, vaan teen sen mielummin jollain taljaliikkeellä. Tai voit ottaa käteesi levypainon, ja tehdä homman finaaliin sillä joko lattialla tai penkillä tehdyillä puolelta toiselle kierroilla. Kuntopallo on myös loistava väline keskikropan kiertovoiman vahvistamiseen, jos sellaisen käyttöön vain on mahdollisuus.

Pyöreät vatsalihakset nauttivat chilipihvistä valkosipuliperunoiden kera <3

Tempausvala on liike, jolla on parempi kokonaisvaikutus kuin millään näistä nylkytyksistä. Jos haluat sen ottaa ohjelmaasi, aloita sen tekeminen ehdottomasti pelkällä kepillä! Kun se sujuu ongelmitta, voit käyttää pelkkää tankoa, ja edetä pikkuhiljaa. Liike kuin liike on kuitenkin täysin hyödytön, jos rikot sillä itsesi liian suurien painojen takia.

Itsellä puntti kulkee varsin mainiosti, ja jos sama rata jatkuu huomenna niin voisin jatkaa siitä. Joka tapauksessa maanantaina on tarkoitus käydä heittämässä hieman keihästä pitkästä aikaa! Kaveriksi lähtee arvon herra O©, jonka veli on heittänyt 84m ja risat, tai jotain siihen suuntaan. Palaillaan astialle kun on taas kerrottavaa!

Ja tervetuloa Somaliina tarinoita lueskelemaan!

Urheilun riemua ja törmääminen Suomen kuumimpaan naiskehonrakentajaan

Eilen oli vieraita käymässä, ja pöydässä oli kakkua, hedelmäkarkkia, suklaata, lakritsia, toffeeta, keksejä ja jonkun verran suolaista tarjottavaa. Ei hirveän hyvä näin painonpudottajan kannalta, sillä kaksin käsin on lievä määritelmä, kun ahmimisen makuun pääsen. Voisin kirjottaa 101 tarinaa niistä hetkistä, kun olen syönyt kerralla järjettömän määrän ruokaa vaikkei ole ollut edes nälkä. Ja oudointa, ei ole jääny edes paha olo.

Vähemmän onnistunut hyppy. Korkea ponnistus ja tiukasti kerällä, eiku?

Näiden "kaloritankkausten" ja urheilusuoritusten välillä on ollut se outo yhteys, että tankkausta seuranneena päivänä vire on ollut paljon normaalia korkeammalla. Tänään aamulla käytiin Nikon kanssa Pirkkahallissa, ja päivän sato oli lopulta aika hyvä. Voltin opettelussa ollaan suurin piirtein aikataulussa, ja kesään mennessä olisi ihan realistista saada se jo nurmikollakin jaloilleen alas. Nyt ollaan oltu siinä vaiheessa, että tuollaiselta permantoa vastaavalta apinointialustalta on tehty hyppyjä hieman korkeammalla olevalle patjalle, ja nuo tulevat jo hyvin kyykkyyn. Seuraavan 3 kerran aikana todennäköisesti siirryn jo permannolle yrittämään ja keräilemään mustelmia. Tuosta telinevoimistelusta syövät intoa 60v+ miehet, jotka sen ajan metodeilla "opastavat" koko ajan ja pyytämättä. Varmastikin tietävät asioista, mutta kun eivät älyä antaa välillä rauhaa kehotuksista huolimatta. "Ei teistä pojat ole mihinkään. Kun minä 40 vuotta sitten olin teidän ikäisenne, ei ollut patjoja mihin hyppiä, vaan hiekkakasoihin hypittiin. Eikä meillä ollut tuollaisia hienoja pehmustettuja kenkiä, vaan sillon jouduttiin kengänpohjatkin naulaamaan jalkoihin kiinni, koska muuhun ei ollut varaa..." tai sitä rataa.


Mutta takaisin tuohon ahmimisen ja urheilun yhteyteen. Olo ei ollut mitenkään tuorein, mutta voi että kun heittovälineet tottelivat miestä. Otin pitkästä aikaa kuulareenejä rohkean vauhdin kanssa, aivan sama vaikka mentäisiin metrin yliastutuiksi. Ellei näitä tee, niin on vaikea oppia kiihdyttämään tarpeeksi tuossa pienessä tilassa. Ensimmäisestä työntöä en jaksanut kuvata, koska ajattelin ottaa vain rennosti. Kuinka ollakaan, se lensi 15.7m, parantaen vuodentakaisesta parhaasta yli metrin. Naureskelin ja harmittelin, että tietysti kävi näin, ja päätin videoida seuraavankin. Tapahtui jotain mystistä, ja kuula lensi tästäkin vielä metrin lisää, lukemiin 16.72, joka on yli 1,5metriä enemmän kuin vanha ennätykseni! Mieli oli ihmetyksestä soikeana, sillä ei tuollaisia parannuksia vain tapahdu. Oikeita asioita on ilmeisesti tehty.

Tämän lisäksi sain pienen henkisen varmistuksen siitä, että olen oppinut jotenkuten heittämään kiekkoa. Heitot pressuun tuntuivat niin hyviltä, että odotan kesää jo erittäinkin suurella innolla! Nyt kun videot katsoin kunnolla läpi, niin eihän tuo kuulantyöntökään ollut kummoinen, sama perisynti kummittelee eikä kroppa kierrä tarpeeksi. Tuo tarkoittaa vain sitä, että kun koko homma osuu kerralla kohdalleen, tulos puhuu puolestaan.

Ps. Näin hallilla tänään Minna Pajulahden! Notkea likka tuollaiseksi lihaskimpuksi, järjettömän komeita kärrynpyöriä heitteli.

Maailman paras vatsalihasliike ja rinnallevetoennätys!

Tämän talven hiihdot alkaa sitten ilmeisesti olla hiihdetty, kun Tampereella ruoho paistaa jo lumen alta siellä sun täällä. Piti perjantai-iltapäivän kunniaksi käydä vähän tekemässä vetoja luistelusuksilla, mutta jäipähän tekemättä kun ilmassa oli kosteutta niin, että hiukset olisi voinut pestä samalla kun hiihtelee. Kun baana oli vielä likainen ja pehmeän oloinen, niin tarpeeksi tekosyitä oli lopulta kasassa, ja reissu jäi tekemättä.

Mutta kun innostusta riittää, niin lepopäivät ovat yleensä aina tervetulleita, kuten tälläkin kertaa. Lauantaiaamun perinteen mukaisesti tänään oli vuorossa aamupuntti, ja tällä kertaa seurana olivat M© ja T©. En pe-aamuna kerennyt poikien kanssa puntille vaikka heillä oli maksimikokeilut menossa, mutta otin vahinkoa takaisin hieman tänään, ja tempaisin rinnallevedossa ennätykseksi 90kg! Tuntui vielä siltä, että voimia oli vähän reservissä lisää. Tekniikkanäyte allaolevasta videosta vuodenvaihteen tienoilta

Perään paukutin vielä 3x5x75kg tiukasti mutta ongelmitta. Hieman houkutteli kyykkäillä tänään, mutta ehkä sitten huomenna. Päivän vedot näyttivät kokonaisuudessaan tältä

Viime kesänäkin oli näin hauskaa

Penkki
           20kg x 16
           50 x 8
           70 x 5
           85 x 3+3+3
           50 x 10 niin nopeeta kun pysty
Raaka rive
           70kg x 3
           80 x 3
           90 x 1 PB!
           75 x 5+5+5
Vinopena smith
          50 x 5+6+6
T-kulmasoutua yritin, mutta se ei oikeein toiminut. --> Ylätaljalle parin sarjan jälkeen
Ylätalja 45°
          75 x 8
          80 x 8
Vatsalihas ristitaljassa, lattialla maaten. Polvet rintaan -meininkiä siis
          35kg x 15 + 30kg x 15 + 25kg x 15 pudotussarjana kaikki putkeen
          40kg x 10 superhitaalla negat.vaiheella

M© totesi myös tuon vattalihasten kiusaamistavan tehokkaaksi, ja mikä on hauskempaa kun katsoa kaverin kärsiessä lattialla! Kun tuo rinnalleveto kulkee noin hienosti, haluaisin päästä pikkuhiljaa tekemään räjähtävän voiman testejä 4kg kuulalla, sillä luulen että kevättesteissä vanhat ennätykset paukkuvat kevyesti! Kevätaurinkoa odotellessa :)

Ps. on suhteellisen urpoa sanoa, että tempaisi rinnallevedossa sitä sun tätä, mutta älkää välittökö siitä.

Mies alle 100 kiloon, raudat yli 100 kiloon

Alan pikkuhiljaa tajuta ikuisuuslaihduttajien tuskaa, kun paino vain hinkkaa samassa kohdassa, ja sitten tapahtuu se katastrofi, eli vaaka näyttää pitkän jumittamisen jälkeen 0.1kg enemmän! Taino, ei nyt näinkään, mutta kyllähän se turhauttaa, kun asiat ovat vaikeita eivätkä helppoja. Paino vietti noin 2vko kilon verran ylempänä kuin mitä olisi loogista ollut, mutta tänään saatiin askel alaspäin, 101.2kg lukemiin.

Yritän ilmeisesti pientä mahdottomuutta, kun samalla pudotan painoa sekä yritän hankkia lisää voimaa, mutta ihan kelvollisesti tuo on tähän mennessä mennyt kuitenkin. Terveisiä taas Opalle©, jos meidän kisan suhteen alkaa näyttää huonolta niin täytynee alottaa sikabulkki :) Viime lauantain kyykyt teki todellakin tuhojaan, vielä 100h reenin jälkeenkin reidet ovat jännitettäessä kipeät. Mutta sehän ei tänään menoa haitannut! Heräillessä kiroilin taas maailmaa ja sen kurjuutta, mutta päätin lähteä salille, koska olen hieman hölmö. Tässä kuussa on tullut bodailtua jo 8h 14 päivään, mikä on erittäinkin hyvä tahti omalla kohdallani.

Kokeilin varmaan ensimmäistä kertaa ikinä vinopenaa Smithissä, ja voi että tuo teki hyvää! Normipenan ja muiden räpiköintien jälkeen tuo tuntui erittäinkin hyvältä, ja tissitkin kasvoivat lähes silmissä kun tuota teki. Mutta psädäm, ohjelmassa oli 4x2x80 raa'assa rinnallevedossa, mutta kolmannen sarjan jälkeen totesin, että ihme pelleilyä, ja viimeinenkin meni suhteellisen helposti 85:llä. Laskennallisesti tuolla pitäisi saada tehtyä 5 toistoa, jotta maksimi olisi 100kg. Siinä yksi etappi lisää kesää kohti mentäessä!

Piirakka MPM-tyyliin. Jo on ihme kun paino ei putoa

Ja niinhei, lumet sulaa! Näyttää vahvasti siltä, että OIKEA URHEILUKAUSI pääsee siis pian alkamaan. Rakas armeijakaverini Joona© tiesti kertoa, ettei kuntosalillakäynti ole urheilua :) Jos 100kg rinnalleveto ei tuo reilusti lisää potkua heittoihin ja hyppyihin, niin sitten itkettää.

Ps. Hoover on aivan hirveä liike.