Vuosi 2015 - Miten se nyt menikään

Kulunut vuosi on ollut vauhdikas sen verran vauhdikas, että toivottavasti toista ei ihan hetkeen tule. Tätä vuotta on vielä huominen jäljellä, ja nyt on vanhan muistini mukaan ensimmäinen aamu, kun ehdin rauhassa löhötä sohvalla ilman suurta huolta siitä, että seuraavaa asiaa pitäisi olla jo tekemässä. Telkkaria en kuitenkaan ajatellut avata, koska sieltä ei tule luontodokumentteja tai urheilua. Kaikki muu onkin sitten paskaa. Paitsi tietty Marvel-leffat.

En halua vannoa, mutta tänä vuonna ei todennäköisesti tapahdu enää mitään suuria mullistuksia omassa elämässä. Pikakelauksella kulunut vuosi meni seuraavasti

• Alkupuoliskon vuotta olin työssä, josta halusin vain päästä pois. Mutta koska raha.
• Helmikuussa valmistuin noin 7 vuoden opintojen jälkeen
• Maaliskuussa menin naimisiin noin n. vuoden koulutuksen jälkeen
• Huhtikuussa ostettiin asunto, ja aivan loistava ostettiinkin
• Jossain tuossa välissä vähän niinkuin sain potkut vanhasta työstä, koska en ottanut mitä tahansa sopimusta vastaan
• Hetken päästä työnantaja myöntyi, ja antoi kunnon sopimuksen
• Kesän tienoilla pikkulinnut lauloivat, että perheenlisäystä tulisi alkuvuodesta
• Kesällä sain myös uuden työpaikan, ensimmäinen vakityö ja vielä hyvässä firmassa
• Sain rahakkaan tarjouksen (noin ~100 000 e/v) lähteä vetämään muutaman vuoden projektia. Kiinassa. Kieltäydyin, koska lapsi
• ... Valmistuminen, häät, oma koti, työpaikat ja semmoiset tulevat ilman mainittavaa vaivaa, eiks je? Onneksi vauvan tuo haikara.

Kun syksyllä (mukamas) meno rauhottui, sain perään niin hyvän 3 kk reenijakson, ettei ikinä ole ollut! Jotenkin kummasti se on onnistunut, vaikka samalla on mennyt aivan järkyttävä määrä aikaa siihen, että valmistelee kämppää ja vauvan tuloa, ja sitten vielä yrittää pitää sosiaalisia suhteita yllä. Opiskeluaikana oli pulaa rahasta, mutta aikaa oli mielin määrin. Tuon lepoajan loputtua ajanhallintaa on helpottanut paljon ei-sanan tehokas käyttö oikeissa kohdissa. Maailmassa on kissoja ristittäväksi niin paljon, että siitä saa halutessaan vaikka kokopäivätyön. En muista elämässäni kärsineeni tylsyydestä koskaan, lukuunottamatta niitä tilanteita, kun pappi lukee kissan kuudettatoista etunimeä jonka jälkeen mummot muistelevat kuinka serkulla oli saman niminen lapsenlapsi joka kertoi oikein hauskan jutun, jonka sisältöä ja ajankohtaa kukaan ei kuitenkaan muista. Ja sitten kaikki vetää perskännit, koska niin suomalaisten kuuluu kokea yhteenkuuluvuutta.

21.9. - 20.12.2015 väliin tuli 61 reeniä. Kevyemmät viikot mukaanlukien tuo on noin 3 kahden tunnin punttia viikkoon ja lähes pelkästään isoja liikkeitä. Kun tuohon lasketaan huoltavana ja palauttavana tehdyt reenit, niin kokonaismäärä nousee hienosti yli 40 reenituntiin kuukaudessa. Kehitystä on mukava raportoida, kun neljä viidestä isosta liikkeestä on testattu, ja kaikissa on tulos ollut vähintään se mitä odotinkin. Kunhan huomenna on viimeinenkin videoitu, niin saadaan myös tulokset laitettua eetteriin.

Alkuvuonna vaihdetaan vähän suuntaan, eikä maksimivoiman parantaminen ole tarkoituksena. Nopeus, liikkuvuus ja keskivartalo nousevat prioriteettinä voiman edelle noin kuudeksi viikoksi, ja sitten katsotaankin että mitä elämä tuo tullessaan.

Maksimivoimatestit - Joulukuu 2015

Ihan en saanut jouluun asti vietyä kovaa reeniä niin kuin ajattelin, mutta suunnitelma saattoi jo itsessään olla väärä. Nyt takana on kuitenkin tasan kolme kuukautta reeniä syksyllä, ja reenikertoja kertyi 61 kappaletta. Hajoitin tuossa vanhan reenivihon kierteetkin, niin ihan tarkkoja lukemia en pysty tähän lähtöön kaivamaan. Ilmeisesti 29 reeniä noista oli punttia, ja vielä nousevalla tahdilla loppua kohti. Tuohon ajanjaksoon (21.9. - 20.12.2015) ei sisältynyt yhtään flunssaa eikä muistaakseni edes sen alkua, vaan koko ajan pystyi viemään asiaa eteenpäin niin, kuin se kullakin viikolla tuntui parhaalta. Kun kreatiinitankkaus unohdetaan, niin paino nousi tuona aikana vain 3 kiloa, ja siihen 2-3 päälle kreatiinista. Ihan hyvä suoritus sekin, vielä ollaan alle 120 kg aamupainoissa reilusti.

Maksimeja testaan joululomalla, alkaen sunnuntaina 27.12. ja kestäen luultavasti koko seuraavan viikon. Otin hieman varaslähtöä suurempien ykkösten nostoon, ja jo neljässä isossa liikkeessä vanha ennätys korjaantui! Suurimpana tempaus riipunnasta 87.5 kg! Voi terve kun olen iloinen tuosta! Niskan takaa työnsin jo 120 kg, tosin pienet tasapaino-ongelmat veivät nostosta sen suurimman kiillon pois. Etukyykky korjattiin siististi 155 kiloon, ja maastaveto 210 kiloon! Kahdesta viimeisestä on varmasti tulossa vielä numeroiden korjausta hieman ylöspäin.

Seuraava paitaostos?

On aivan mahtavaa, että olen viimein saanut hieman realisoitua sitä potentiaalia, jota olen kaksi vuotta kaivannut. Vuodenvaihteen jälkeen tilanne on kuitenkin se, että voima täytyy jalostaa nopeudeksi (joka kaikeksi onneksi parantaa myös voimaa monessa liikkeessä). Pelkkä yksi juoksu- ja hyppykerta pirkkahallissa tuntui antaneen kyykkyihin niin hirveän hyppäyksen eteenpäin, että pitää muistaa ottaa molempia ohjelmaan tasapuolisesti. Maksimireenien välissä ja jälkeen on kuitenkin pakko muistaa levätä ja antaa itsensä levätä. Olo on nyt jo aivan tillin tallin, vaikka jätin noissa aiemmissa isoissa raudoissa vielä hieman varaakin siihen absoluuttiseen ykköseen.

Vuodenvaihteen kuntopiikkiä kohti, joulukuun puoliväli

Parin viime kesän päätteeksi olen löytänyt itseni samasta tilanteesta. Olen tosissani joutunut pohtimaan, että miksen saa itsestäni irti läheskään niin paljon, kuin fysiikan pitäisi antaa myöten. Toissakesänä voimatasot olivat hypänneet ylöspäin kuin gaselli, jonka varpaille virtahepo sattui astumaan. Silloin liikkuneet maksimiraudat tuntuivat kuin utopialta, johon en koskaan uskonut olevan mahdollisuutta. Se ei kuitenkaan näkynyt välineitä heitellessä, ja ihmettelin todella, että mistä on kyse. Viime kesänä mieltä koeteltiin eri lailla koska tiesin, etten ole fyysisesti ottanut askelia eteenpäin. Oli masentavaa heittää kuulanheitossa samoja tuloksia kuin muinoin, jolloin rinnallevetotulos oli 50 kg pienempi, penkki 40 kg pienempi ja etukyykkykin noin 50 kg vähemmän. Kun kelataan takaisin vuoteen 2011 niin tavoite oli saada osallistumisoikeus Kalevan kisoihin kesäksi 2015, mutta nämä kaksi erittäin heikon kehityksen vuotta pilasivat tuon haaveen.

Selfie päivässä sanoi lääkärikin

Tänä syksynä lähes kaikki turhat rönsyt on karsittu pois, ja kaikki tärkeimmät asiat ovat melko hyvin tasapainossa: läheiset, terveys, harrastukset ja työ. Kuukausittainen punttimäärä on syksyllä noussut 24 tuntiin aiemmasta noin 18, ja mikään paikka ei kolota (kop kop). Eilinen oli taas huikean hyvä esimerkki, miten tämä syksy on kulkenut.

Tämä esimerkki reenin toimivuudesta on perseestä

Kyseessä oli kuudes puntti kahdeksaan päivään, ja ajassa noista tuli lopulta 10 ½ tuntia. Meinasin jättää kokonaan menemättä, kun pitkät ja hektiset työpäivät tekivät poikkeuksellisen väsyneeksi ja putkirullain sekä PWOt olivat unohtuneet kämpille. Viikonlopun mave- ja penkkijumikaan eivät olleet kadonneet minnekään, eivät edes edellispäivänä tehdyillä kyykkypyrimidilla 4x 20-->100--> 20 ja penkkipyramidilla 4x 20 -->70 -->20 kympin korotuksilla, joissa toistot tehtiin lähestulkoon putkeen, ja suurin rauta oli noin 66 % maksimista.  Näistä lähtökohdista lähdin reenaamaan, mieli väsyneenä ja kroppa yhtä vatkulia. Ensimmäinen tunti siinä sitten menikin melko puisevissa merkeissä, eikä mitään uutta tapahtunut auringon alla. Mutta sitten...

Päiväunet @ kunnan urheilutalon aula

Olen ottanut niskantakaa vauhtipunnerruksen ohjelmaan nyt, ja ihmetyttää oikein, että kuinka pitkälle siinä pääsenkään lähes reenaamatta. Luulin jo, että äskettäin ottamani 100 kg olisi ihan kiva tulos kun kyseessä on nimenomaan tangon työntäminen ylös vauhdilla, ei sujahtaminen alle nopeasti kuten painonnostossa on tapana. Mitä vielä, kaikkien sarjojen päälle tuli eilen siisti ykkönen 110 kilolla niin, että oikealla puolella vauhtia joutui hieman pysäyttämään lopussa, että sai tangon kiinni. Tästä innostuneena ajattelin jatkaa kevyillä riipputempauksilla, ja noustessa ylöspäin huomasin jossain vaiheessa, että olinkin tehnyt sarjan 77,5 kilolla 72,5 kilon sijaan. En voinut vastustaa kiusausta, ja latasin tankoon isot siniset levyt, isot vihreät levyt ja metallilukot vielä päälle. Vaikka jalat tuntuivat olevan täyttä tohjoa, ja yläselkä samaa rataa, niin yhtäkkiä se 85 kiloa oli suorilla käsillä. Ei siitä ole kauaa, kun pidin jo 80 kg nostamista näillä käsillä keskisuurena taikatemppuna. Miltäköhän se 100 kg sitten tuntuisi...

Ennätyshötkyilyä

Kirjoitin viimeksi ihan puutaheinää, riipunnasta tehdyn raakatempauksen ennätys ei ole 82.5 kg vaan 80 kg. Tai siis näin oli tilanne, mutta keskiviikkona 2.12. tilanne korjautui, ja näin allaolevaan taulukkoon saatiin vetää yksi rasti lisää. Ensimmäinen rivi nyt oli tuollainen, että se pitikin saada kuorittua pois mahdollisimman nopeasti, jotta vanhat parhaat tulokset saadaan siirrettyä historiaan.

Oli hyvin lähellä, etten olisi penkkiäkin kuitannut jo, mutta itse hieman hölmöilin. Ensinnäkään koko päivänä ei pitänyt tehdä ykkösiä, mutta kun 110 ja 115 kg olivat niin hyviä lämmittelyrutiinissa, niin otin vielä 120 ja 125 pois, ja ne tulivat kuin vettä vaan. 125:llä olisi voinut voinut melkein tehdä kakkosen. Hetken hulluudesta ajattelin ottaa myös tuon 127.5 pois, mutta siihen se menestystarina jäikin. Nosto oli kehnohko, ja vieras varmistaja nappasi tankoon erittäin hyvissä ajoin, niin toisto oli vähän niinkuin siinä. Olisi se tutullakin varmistajalla todennäköisesti jäänyt alas, mutta tällä kertaa näin. Vaikka välillä tulee vähän nenilleen, niin silti kokonaisuudessaan vieläkin kulkee tosi hyvin, ja nyt on kaikissa liikkeissä päästy jo vanhan maksimitason yläpuolelle. Viimeisenä todisteena siitä etukyykyn 5 x 130 kg ja työntö niskan takaa 100 kg, joista jälkimmäinen on vasta ihan alkuvaiheessa kehitystä.

Olen saanut vihdosta viimein hankittua itselleni loman, jossa ehtii vain ja pelkästään rentoutua ilman murhetta siitä, että pitäisi valmistautua johonkin seuraavaan vaiheeseen. Jos kaikki menee putkeen, tästä tiukempi punttijakso jatkuu tuonne noin 20.12 asti, sitten tehdään hieman jotain nopeuteen viittaavaa ja oranssilla merkityllä joululomalla nostetaan ykkösrautoja sitten oikein urakalla.