Onpa outo olo. Kesäaika kulki omilla raiteillaan, ja treenit
olivat lopulta jossain seitsemännen prioriteetin paikkeilla. Sopeuduttiin
uuteen työpaikkaan, myytiin vanhaa asuntoa, etsittiin uutta ja samalla
pyöritettiin kotia, jossa valtaa piti vankkumattomalla otteellaan noin 70 cm
pituinen tohottaja. Maalattiin rimoja, esiteltiin asuntoa, käytiin työreissuilla ja hoidettiin kaikkea
akuuttia ylimääräistä tiskaamisen ja imuroinnin ohella. Ja syötiin nyhtökauraa,
tietty.
Itse kaipaan säännöllisin väliajoin sitä ekstrovertin painajaista,
että saan viettää kokonaisen päivän ilman ihmiskontakteja ja liikehtiä
rauhakseltaan omaan tahtiini. Vapun jälkeen tuollaisesta ei ollut edes
mahdollista haaveilla. Jotta sai kaikki asiat järjestettyä niin kuin halusi,
niin lähes koko ajan oli oltava menossa. Kaikesta tuosta huolimatta, sain
jotenkin kesällä itsestäni tuloksellisesti irti enemmän, kuin uskalsin
toivoakaan. Ensimmäinen ilon aihe, olen nyt 40 m kiekkomies (2 kg), vaikka se
ei ollut tämän kesän saavutettavien asioiden listalla ollenkaan. Tajusin tuon
tuloksen merkityksen, kun selailin yleisurheilun tulosluokituksia, ja tuo
ylittää metrillä B-luokan rajan! Vastaavan rajan tuloksia on vertailun vuoksi
alla pari kappaletta
100 m juoksu - 11,40 s
Korkeushyppy
- 180 cm
3000 m - 9
min 30 s (Cooper 3800 m)
10 000
m - 34 min 40 s.
Kovia lukemia ainakin omasta mielestä. Tuossa B-luokassa on
vielä sellainen jippo, että kun sellaisen tuloksen tekee jonkun seuran nimissä,
niin halutessaan vaihtaa seuraa joutuu maksamaan siirtosumman, joka
muistaakseni oli 280 euroa. Saattoi olla myös 140, tiedäpä tuota. Aika hoopolta
kuitenkin tuntuu, että tällainen karvahattukin joutuisi jo tuollaisia rahoja
maksamaan.
![]() |
| Joka päivä sama kuva talon seinästä |
Kuulanheitossa ei aivan päästy vanhoihin ennätyksiin, mutta
4 kg pyt 20,78 m ja jve 18,56 m ovat jo ihan mukavaa luettavaa taas. Paras terä
hävisi autoiluun, ja nuo tulokset tulivatkin jo melko alkukesästä. Pönkköjalat
eivät kuitenkaan häirinneet, kun 1,75 kg kiekko lensi lukemiin 45,35 m! 5,5 m
parannus edellisen kesän parhaaseen on melkein puolitoista metriä enemmän, kuin
osasin toivoakaan.
En tiedä yhtään, mitä tulevalta vuodelta oikein olettaisin.
Nyt työn alla on kuitenkin sellainen proggis, että olisin taas siinä kunnossa että
pystyn juoksemaan. Tänä kesänä se oli haave vain, niin heikkoon kuntoon jalat
olivat vetäneet auton ratissa.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti