24.3.2017

Näin mulla tänään menee

Aivan nyt alkuun pitää mainita, että olen ajanut itseni piristekoukkuun. Energiajuomat ja muut piristävät litkut, mikä mahtava ryöppy kunnon kofeiiniannostus onkaan. Tosin vain jumppaa ennen, muuten en ole noita vielä alkanut hörppimään. Celsius, Battery, Jack3din sukuiset ja kaikki muut ystävät. Kun ei huumeita, viinaa, tupakkaa tai sekamehua harrasta lain, niin sallittakoon tämä.




Reenitunnit ovat vuoden takaisesta pudonneet merkittävästi, mutta se on ihan kohtalainen hinta siitä, että saa olla isi. Reenisyksy kulki hienosti, mutta joulu-tammikuu ja vähän helmikuutakin meni pilalle ilmeisesti sisäilmaongelmien takia. Nämä ongelmat saatiin kuitenkin ratkaistua, ja taas ollaan täydessä vauhdissa! Voimat ovat kuitenkin hilautuneet rauhallisesti ja vakaasti ylöspäin, ja viime viikolla Karhuhalliin palatessa tuli ensimmäistä kertaa se tunne, jota olen odottanut: ”Eihän tämä 2 kilon kiekko paina mitään!”. Olen vasta heitellyt hyvin maltillisia määriä pressuun, mutta vatsan pohjalla jo vähän kutkuttaa päästä heittämään avoimeen tilaan. Paikallinen  ulkokenttä on jo lähestulkoon sula, enää täytyy odotella riittäviä lämpöasteita ja sitten vaan pöhinä päälle.

Sponsorina Sinebrychoff, kuvaajalle peukku

Maaliskuu on poikkeuksellisesti ollut kuukausi ilman maksimivoiman kehittämiseen tähtääviä sarjoja. Viime kesä näytti itselleni sen, että nopeus, elastisuus ja räjähtävyys ovat melko lailla voimaa jäljessä, ja sitä kautta on metrejä saatavilla helposti lisää. Nyt tässä on sitten venytelty, aktivoitu mitä ihmeellisempiä pikkulihaksia ja vähän isompiakin kuten etureisiä. Oikean polven seutua vaivaa jokin, ja suoristuksen viimeinen 5 cm kiristää välillä lumpion yläreunalta, ja milloin mistäkin sivusta. Lonkka, sisäreisi ja pakara ovat kuitenkin niin mielenkiintoisessa jumitilassa, että syy löytyy todennäköisesti sieltä.

Tämän hetken työmaa
Jännä hetki tämä kesän kynnys on aina, kun ei tiedä mitä tuleman pitää. Kuten jo viimeiset kaksi vuotta, olo on hyvin luottavainen ja optimistinen. Jälkiviisas en oikein osaa olla, jälkityhmä varmaan ennemmän. Näillä nykyisillä tiedoilla en oikein osaisi tehdä mitään toisin, ja se on vähän huolestuttavaakin. Huhtikuussa aletaan sitten todennäköisesti yhtä aikaa liikuttaa isompia rautoja, ja heittää kuulaa ja limppua ilmaan. Huhtikuusta heinäkuun loppuun on 4 kuukautta, ja sinä aikana kerätään kaikki tehot irti mitä miehestä on tänä kesänä saatavilla. Sitten elo-syyskuussa on turha hakata naulaa päähänsä, vaan litkiä ES ja katsoa, kuinka hyvän vireen saa kevennyksen kautta kaivettua.

Nyt lähden kylpemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...