26.9.2014

Kun vaatteen nimeen liitetään kompressio, nousee hinta heti 30e.

Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia, siispä kirjoitetaan. Alla on 12 h yöunet, niin ajatuskin luistaa jotenkuten. Olen tässä nyt levännyt lähes niin paljon kuin kroppa vaatii. Lähes tarkoittaa joka toista päivää, sillä muita aamuja on häirinnyt sellainen asia kuten työnteko, joka on tässä ollut kuitenkin täysin vapaaehtoista ja ylimäärästä. Onpahan nyt sitten kuitenkin vähän varaa sijoittaa kaikkeen, mitä ihminen ei oikeasti todellakaan tarvi. Mutta sellaiseen, mitä on kuitenkin kiva omistaa :)

Törsäsin. 

Törsäsin myös tähän.

Kävin kaverin seurana tänään salilla, muttei tuota reeniksi voi sanoa. Kiertäjäkalvosimia, sisäreisiä ja kaiken maailman loitontajia ja kiertäjiä reenatessa saa kuitenkin yllättävän hyvin kulumaan reilun tunnin. Tartuin viimein myös pieneen epävarmuutta aiheuttaneeseen asiaan, ja harjoittelin pitkästä aikaa rinnallevetoa. Satutin siinä muinoin ranteitani jonkun verran, ja se jäi sitten varotoimenpiteenä pois. Tämän päivän sisäänajo onnistui kuitenkin jo hyvin, ja 70 kg pysyi hyvin hallussa ja tuntui erittäin helpolta. Ainakin 110 tuolla joskus nousi videolla näkyvällä tekniikalla, ja siitä lähdetään syksyn myötä parantamaan. Olin ennen Puolaan lähtöä hieronnassa, ja ajan loppumisen takia rinta-ojentajaseudulta pyynnöstäni avattiin vain oikea puoli, ja se näkyi tänään nostojen ikävänä toispuoleisuutena. Ensi viikolle otetaan vielä muutama tunti murjontaa, ja eiköhän sitten aleta jo pk-lenkkeilyllä alottaa uutta kautta.

Syksyn lepotauon idea on se, että levätään henkisesti ja fyysisesti niin hyvään kuntoon, että jaksaa vetää reenikauden hyvillä tehoilla aina seuraavaan syksyyn asti. Viimeks puntilla käydessä tein seuraksi hieman kaverin kanssa penkkiä, ja heti tangon alle mentyä oli sellainen olo, että taasko tätä paskaa. Nostin pari kuudellakympillä, ehkä kahdeksallakinkympillä ja annoin homman olla. Tänään oli kuitenkin jo paljon parempi fiilis, kun kaverin 3x6 sarjoja katsellessa teki vain mieli alkaa itsekin vääntää. Maltoin kuitenkin mieleni, ja tein pelkästään niitä vemputuksia kuminauhalla. Pieni kipinä syttyi kuitenkin sisälläni, kun näin yhden kaverin tekevän mavea. Ei perhana, mäkin haluan! Hyvä merkki, erittäin hyvä merkki, mutta pitää kuitenkin malttaa vielä hetki. Edessä oleva vuosi on pitkä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...