Peruskuntokauden lähtötasotesti - osa 1

Peruskuntorypistys aloitettu, huh heijaa vaan, eikä tee edes pahaa. Maanantaina 4 h metsähommia raivaussahan kanssa oli kevyt aloitus, tiistaina illalla puoli tuntia rauhallista hölkkää radalla ja tänään sykemittarilla lähtötasotesti. Tein Taiwanissa jo semmoisen rauhallisen sykealueen testejä, jossa otettiin kävelypalautus aina ennen kuin meinasi alkaa puuskuttaa. Sykerajat olivat kuitenkin melko huiman korkeat, nyt ylärajana 165 josta otetaan kävelypalautus takaisin 150 lukemiin, ennen kuin hölkkä jatkuu. Alla grafiikkaa siitä, mitä kävi silloin, ja mitä kävi nyt.

Tuolloin matka oli 15 m pidempi per kierros, koska sisäradat olivat läpimärät. Painoa on 15 kg enemmän, ja aikaa kului 1 min 48 s enemmän kuin tuolloin, mikä on 16 % lisäys aikaan. Tänään oli matkaa taitettu ajassa 11:05 noin 1375 m, eli reilu 200 m jäätiin jälkeen. Jos kaivetaan positiiviset asiat esiin, niin palautuminen tapahtui hyvin, jo noin 60 m reippaassa kävelyssä syke putosi alas. Toinen positiivinen juttu on se, että sekä illalla että aamulla tehdyillä lenkeillä polveen ei sattunut yhtään. Aika loistava aloitus viime syksyyn verrattuna kuitenkin.

Puolassa sai kunnon pöperöä. Valkoiset pöytäliinat, pakasteporkkanaa ja täydellisesti tehty kanapihvi noin 5 e.

On muuten käynyt kaksi kertaa niin, että herat on päässyt menemään vanhaksi, ja maistunut aivan tiskivedessä keitetyltä nakilta. Ensimmäinen kerta sattui epäonnisesti jonkun metallipöntössä olleen minttusuklaa-palkkarin kanssa, mietin että tälläistäkö kuraa ne lihapäät syövät. En ole kovin paljon minttusuklaata tuon jälkeen popsinut, oli sen verran vahva kokemus tuo. Sattuipa tuo pönttö olemaan vielä ihan ensimmäisiä palkkareita mitä ostin, voi terve mikä alku. Nyt hyllyssä oli 8/2014 vanhentunut eksoottiset hedelmät -pussi, ja tuskin tulee syötyä. Vaikka maitoon sekoitti, niin maku oli erittäin kuvottava.