Aina ei vain voi tietää, mikä menee pieleen

Sarjassamme erittäin mystisiä tauteja. Positiivista on se, että edellisen yön nukuin hyvin, 9h putkeen ilman mitään ongelmia. Maanantaina meen enikeis käymään lääkärillä, kun alkaa 2vko kurkkukipua olla takana, vaikka eihän ne yleensä näille mitään saa tehtyä. Turhia antibioottejakaan en ala syömään, varsinkin kun ne on yleensä tullut saatesanoilla "luultavasti tää ei auta ollenkaan, mutta kokeile nyt...". Mystisen tästä tekee se, ettei oikeastaan ole kuumetta eikä yskää, ei siis mene perusflunssastakaan. Kurkku on vain järjettömän ärtynyt tuosta juuri nielurisojen takaa, ja se jatkuu ja jatkuu. Yleensä tämänlaiset vaivat on lähtenyt nukkumalla hyvät yö- ja päiväunet, toivottavasti ne tästä nyt lähtee sujumaan paremmin.

Oi herkkua. Passionhedelmä on tajuttoman hyvä lisä smoothieen, kannattaa kokeilla.

Aivan mahtava lääke lähes ongelmaan kuin ongelmaan on Aku Ankan lukeminen! En ole vielä niin hyvin rentouttavaa ja muihin maailmoihin repäisevää tekemistä keksinyt, tietysti parhaimpana Don Rosan tekeleet. Pakko mainita, että yhtä piirtäjää en vain siedä lukea: William Van Horn. Ne jaksot on aina jotenkin samanlaisia, ärsyttäviä ja ahdistavia. Muistan vieläkin lapsuudesta sarjan, jossa aku on pitsalähetti, ja hänen pitää toimittaa pitsa tietyssä ajassa Tulpulle. Sarjassa eivät päde mitkään fysiikan saati materiaalitekniikan lait, ja se on muutenkin aivan järjetön. Kiusantekoa kiusanteon perään. Akun voimalla tässä kuitenkin jatketaan eteenpäin!