Melko kovakouraista hierontaa

Kaksi viikkoa kevyttä kuukautta takana, ja toinen viikko on ottanut miehestä mittaa ihan oikein kunnolla. En ole ikinä ollut 100% suhteellisen kosteuden ja plussakelien ystävä, ja taaskin hengityksen ja nukkumisen kanssa tuli melko isoja ongelmia, ja muutama päivä on mennyt ihan täydellisessä pöllyssä. Flunssalta onneksi vältyttiin, mutta on muutaman päivän väsyttänyt niin paljon, ettei paljon muuta ole taas jaksanut miettiä. Onneksi työmaalle voi mennä mihin aikaan tahansa aina yhdeksään asti, niin on kerennyt nukkua tarpeen tullen vähän pidempään.

Bonusreissu kevyelle viikolle

Lauantaina vedin viime viikon ainoan reenin, ja levon tarve näkyi tuossa aina vaan aiempaa selvemmin. Irtiottokyvyn puute oli aivan kamala, reisistä potkua löytyi juuri portaiden nousuun vaadittava määrä ja ojentajilla jaksoin juuri nostaa hanskoja pään yläpuolelle.  Jos tulevan lauantaina vire mahdollistaa jumpan, niin on ihan mielenkiintoista nähdä mitä 6 lepäiltyä päivää ovat tehneet tuolle tilanteelle. Parin lepoviikon pitäisi vetreyttää kroppaa kummasti, ja yksi kokonainen kevyt kuukausi on jo sellainen aika, että jos tuossa ei saa irtiottokykyä ja terävyyttä kaivettua esille, niin sitten tilanne on jo aika katastrofaalinen.

Kävin tässä myös hieronnassa, ja ylemmässä kuvassa näkyy tulos. Eihän se ihan nappiin mennyt, vaan murjojaopiskelijalla oli aivan liikaa intoa verrattuna taitoon ja tuntumaan. Toisesta kädestä löytyy vastaavasta paikasta pienempi mustelma, ja myös rintalihakset ovat saaneet näppärän sinisen peitteen etuolkapäiden lähistöllä. Nuo paikat olivat kyllä erittäin jumissa ja kipeää teki, mutta toivottavasti kaveri löytää hieman tatsia tekemiseen ennen kuin lähtee toiminimellä hommia tekemään…

Noin 3 kk normaalin käytön jälkeen, laadulta aika järjetön pettymys

Ensi viikolla istutaan sitten autossa ensin noin 900km Simpeleen reissulla, ja siitä sitten viikonloppuna vielä 400km Tampereelle ja takaisin. Jos tuo ei tuo tarpeeksi jumia, niin myös edestakainen ajoreissu Kemiin on tiedossa. Te kaikki normaalipituiset jalat omaavat ihmiset, olkaahan iloisia. Ajaminen ei ole mitään herkkua, kun jalat eivät mahdu ohjaamoon vaikka kuinka siirtäisi penkit taakse ja tekisi muutkin taikatemput. Eipä tuossa muuta, mutta tempauksista tai maveista ei kannata haaveilla kun takareidet ovat jatkuvassa krampissa.