Vuoden pisin reeni & Yleisurheilun EM-kisat - tunnelmia kotisohvalta

On ollut valtava ilo katsoa suomalaisten esityksiä yleisurheilun EM-kisoissa. Euroopan kahdentoista parhaan joukossa on kolme keihäsmiestä, yksi moukarimies ja yksi kiekkonainen. Minna Nikkanen seiväshypyssä seitsemäs, Jukka Keskisalo komeasti seitsemäs ja näiden päälle Hanna-Maari Latvala, Oskari Mörö, Eetu Rantala, Jarkko Kinnunen, Aku Partanen ja loput joita en tähän hätään nyt muistanut mainita. Euroopassa nyt kuitenkin asuu semmoinen 740 000 000 ihmistä, ja valtioita hassut 50. Hantta on 8 nopeimman naisen joukosta tuosta porukasta 200m matkalla, eli aikas vikkelä typykkä. Nostaisin hattua, jos sen alta ei palastuisi pälvikalju.

Tunnelmia vuoden takaa

Vapaapäivät ovat tulleet tarpeeseen. Toissayönä untenmailla vierähti noin yhdeksän ja puoli tuntia, ja tänään mentiin herätyksestä pitkäksi kahden tunnin verran, kun päiväposti herätti klo 11.03 juuri sopivasti ennen kuin naisten kuulan ja kiekon karsinnat alkoivat töllöstä. Edellisen päivän treeni oli sen verran tappava, että uni tuli todellakin tarpeeseen. Kokonaisuudessaan hieman päälle 2h 30 min heittelyä neljällä kiekolla. Heittomääriä ei tullut laskettua, mutta kyllä normaalin 30 – 40 sijasta tuli sellainen 60 – 80, kun välinettä ei koko ajan tarvinnut olla noutamassa. Jokainen heitto vastaa semmoista 15m paikaltaan otettua maksimispurttia, ja pakarat huusivat armoa sen mukaisesti kun kotiin pääsin.

Akrobatiaa kahden vuoden takaa

Kävi kentällä muuten aika paha vaaratilanne, josta onneksi selvittiin säikähdyksellä. Yhdessä heitossa veto oli hieman normaalia pidempi, minkä takia kiekko lähti kovasti vasempaan reunaan, niin kovasti että kalahti häkin tolppaan osumatta verkkoon. Se mitä ei koskaan saisi tapahtui, tapahtui kuitenkin. Kiekko livahti verkon ohitse niin, että se osui tolpan väärälle puolelle, mistä se jatkoi suoraan matkaansa ilmassa juoksuradan ylitse lentäen. Luojan kiitos kukaan ei ollut siinä kohtaa rataa tuolloin, siitä kolahduksesta ei olisi selvitty ihan pienellä murtumalla jos törmäys olisi tapahtunut.

Taulun arvoinen taidekuva

Valmennuksellisia virheitä on tänä vuonna tullut tehtyä rekkakuormittain, mutta ne kaikki kiteytyvät pienten fyysisten vaivojen ja liian vähäisen ajan ympärille. Yksi iso moka kasan päälle on se, etten syksyllä ja talvella pitänyt räjähtävyysreeniä tarpeeksi mukana, ja yritin ilmeisesti kumota tuon mokan kun en ole kesällä treenannut fysiikkaa juurikaan. Kun kaksi negatiivista asiaa lasketaan yhteen, niin ei siitä tule positiivista vaikka kuinka olisi huono matikkapää. Tuossa eilisen heittoreenissä oli kuitenkin positiivista se, että ensimmäinen ja viimeinen kolmevarttinen olivat hyvinkin teräviä, kun usein bensa on loppunut jo tunnin jälkeen.