Aiempina vuosina yksi vuoden kuntopiikeistä on suunnittelemattakin päätynyt joulun alle, mutta tänä vuonna en samaan usko. Marras-joulukuun taite oli aika tasapaksua tasannetta, ja nyt taas hiivitään rauhallisesti askel askeleelta eteenpäin. Työviikot ovat erittäin epäsäännöllisiä, ja tällä viikolla tuli taas neljään päivään 42 tuntia hommia, ja kotiinpaluut olivat siinä iltayhdentoista aikaan melko säännöllisesti. Tuohon väliin olikin suunniteltu punttitauko, mutta pari airobista jäi taaskin tekemättä. Puolifyysinen työ kiipeillen, kävellen ja nostellen pitää kuitenkin arkena paljon liikkeessä, mikä estää pahimman jämähtämisen.
Viime kesänä hyppäsin paikaltaan tasajalkaa 123 cm korkean tason päälle, enkä todellakaan tajunnut kuinka kova temppu tuo oli. Tällä hetkellä 110 - 114 cm on semmoinen perustulos mihin yllän, mutta jokaisesta lisäsentistä saa vain unelmoida. Etukyykyn hinkkaaminen on alkanut nyt todenteolla, kun sain ykkösen otettua 130 tai 135 kilolla, en nyt satu muistamaan kummalla. Tänään tein ensimmäiset kunnon työntekosarjat, 100 kg x 5+5+8+6 joista kasi vastaa juurikin sataakolmeakymppiä. Viime kesänä pompun salaisuus oli kuulanheittojen ja etukyykyn yhdistäminen, nyt kuulanheitot pitää korvata raakatempauksilla riipunnasta. 80 nousi tuossa jo kerran ylös, mutta kädet eivät aivan ehtineet kopata sitä, jolloin jouduin tuikkaamaan sen nopeasti pään yli taakse.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti