Taisinpa rakastua.

Rakastuin ihan äskettäin. En kuitenkaan mihinkään kaksi- tai nelijalkaiseen, vaan, yllätys yllätys, ruokaan. Syy on Kaunasissa olleen Gan Bei -nimisen japanilaisen ravintelin, joka oli laittanut rasvassa paistetun Hakka-nuudeliannoksen erittäin kelpohintaan. Sille tielle jäi meikäläisen sydän. Luovutin vertakin tänään muuten, tiedä miten elimistö selviää noista koettelemuksista.

Aasialainen ruoka on näin ylipäätään muutenkin aivan huippua. Kasviksia ja kanaa ylenmäärin, ei siitä paljon paremmaksi voi laittaa. Natriumglutamaatista on tässä tapauksessa turha inistä, kun raaka-aineet on kuitenkin enemmän kun kunnossa. Oon erittäin vaihtelevalla menestyksellä yrittänyt tässä itekin kokkailla, tän päivän tuotokset pääsi ihan kameralle asti, ja tältähän se näytti.

Sinihomejuusto-chili-soijasoosi & ruohosipuli-chili-yrttiöljyssä paistetut nuudelit. Näyttää aika köyhältä :/

Sitten avautuminen.

Suomi on hemmetin hieno maa asua. On talvi, jolloin voi hiihtää. Mutta saakeli, mitä nää nykyajan kesät on!? Kuudennen kerroksen asunnossa lämpötila tippuu alle 27 luultavasti syyskuussa, sopivasti synttäreitten jälkeen. Sitä ennen en ota minkäänlaista vastuuta jos naapuritalon mummot tuupertuu nitropurkki kourassa olohuoneeseen, kun kastelen omalla parvekkeellani perunoitani olosuhteiden mukaisessa varustuksessa. Ei näillä keleillä vaan voi pitää paitaa, saati sitten housuja jalassa! OK, bokserit just ja just. Ei Suomessa kuulu kesällä olla sisällä niin kuuma, ettei saa nukuttua! Parvekkeeltakin oli lämpömittari räjähtänyt kuumuudesta, mitä oon tehnyt tän ansaitakseni? Onneks kahden kuukauden päästä on syyskuun puoliväli, ja voi kulkea kaupunkia pitkin taas vaatteet päällä. Huomiseks luvattiin tosin välillisesti +15°C, ehkä meen pipo päässä töihin koska voin. Kiitän ja kuittaan. Onneks töitä voi tehdä shortsit jalassa sisätiloissa.

Ainiin. Huomenna ehkä puntille pitkästä aikaa.