Tempaus-rinnalleveto-maastaveto - Reenivideon vuoro

Mulla on taas uus lukija! Tervetuloa Katri :) Juhlistin tätä tapahtumaa nostamalla tänään kohtalaisen hyvin. Koulun mörkösali on haudattu, kuopattu, suljettu ja teljetty ikiajoiksi, ja uusi uljas paikka odottaa valmistumistaan. Sitä odotellessa kamppeet on raahattu pommisuojaan, jonka erittäin pelkistetty reenipaikka toimi tänään näyttämönä. Vaikka paikka on pelkistetty ja hieman karu, niin sieltä ei puutu mitään, mikä estäisi reenin läpiviennin.

Näillä tänään

Mukana oli taas videokamera, ja kaikki oleellinen löytyy alapuolisesta videosta. Tempauksessa sama tahti jatkui kuin viimeksi, eli 50 kilolla helistellessä happi loppui kauan ennen voimaa. Kuudenkympin neloset olivat pieniä välipaloja ennen seiskakymppiä. Tuossa sivuttiin vanhaa ennätyspainoa, ja ensimmäinen nosto oli ihan mallikas. Toinen nosto löytyy videolta, ja muutama voimasanakin siinä taitaa olla saatteena kun tanko putoaa...

Rinnallevedossa on ropleemia, rytmiä ei löydy vieläkään. Ennen kilojen lisäämistä taidan pitää muutaman tekniikkanurkkauksen, nyt se tulee vain nopeana mavena rinnalle asti. Aiemmin tuohon boksereiden kohdalle tuli aina kunnon mustelmat, mutta nyt lantio ei vain älyä lyödä tarpeeksi eteen. On kuitenkin pienoinen ihme, että toissapäiväisen kyykkyreenin ja eilisen kevyen hölkän jälkeen rautaa nousi noinkin paljon erityisesti tempauksessa. Jos viimeks mave-sarjat oli vähän huonosti mitotettu, niin tänään ne oli sitten just oikeen pituset! Videoltakin näkyy, että 150 nousi kuin vettä vaan, ja uskalsin laittaa kympin lisää tankoon. Sieltä se tuli, hitaasti ja varmasti, ja enää on 10kg matkaa vanhaan ennätykseen. Elo on nyt kyllä aika maukasta, mikäs sen mukavampaa kun voimailla näillä kesäsäillä, vielä kun posti toi 4kg Leaderin So-Low Carb patukoita, salmiakki-lakritsi on aivan tajuttoman hyvää! Ihan joulun odotusta varten tilasin jo kilon korvapuustin makuisiakin...

Peking hutong-alueen tunnelmakuva

Yksi maailman käsittämättömin asia on se, että ihmiset eivät osaa ennustaa tulevaisuutta, ja siksi kaikki meteorologit sietäisivät saada selkäänsä. Annetaan heille kuitenkin vielä anteeksi, ja toivotaan että huomenna aamulla paistaa. Kävin eilen puolisalaa heittämässä kiekkoa kahden heiton verran paikaltaan, ja kroppa tuntuu olevan täysin valmis noihin touhuihin. Jos nuo ennustajat eivät keksi huomiselle aamulle sadepilviä, niin ajattelin pyörähtää kiekkohäkissä ja tehdä hieman kuulanheittoja. Noissa heitoissa on sitä jotakin, kun kuitenkin jossain vaiheessa päättää heittää niin monta kertaa, että tulos vielä paranee... Ja sitten ihmetellään, kun reeni kestää 3h.