Työläisen elämän ihanuus

Arvostan niitä ihmisiä, ketkä pystyvät yhdistämään töissäkäynnin ja reenaamisen niin, että elämässä on muutakin kuin nämä kaks. Kaupassa tykkäsin iltatöistä sen takia, kun oon aamulla tykännyt tehdä omia touhujani. Aamulla kun heräsi 7-8, niin siinä ehti hyvin tehdä mitä halus ennen kun työt alko siinä 14-15. Menneisyyttä on kiva haikailla, mutta oli se 21-22 välillä kotiin lähteminen aika hanurista, ei sen jälkeen paljon muuta tehty kun tiskattiin ja mentiin nukkumaan...

Sen sijaan oon myös vähän ylpee ittestäni. Yks vaikeimmista reenattavista on viime aikoihin asti ollut alavatsa, sille ei ole tuntunut löytyvän sitten minkäänlaista tapaa. Yläpalikoita saa rasitettua helposti, mutta alimmaiset vaatii työtunteja noin miljardisti enemmän. Mutta psädäm, siihen on löytynyt toimiva lääke! Ylätalja + narulenkki, väärinpäin istumaan penkkiin ja siitä sitten rutistuksia, oon saattanut kehua ennenkin. Onhan tähän joku laitekin TecnoGymiltä vissiin, mutta ei meikäläisen mitoille. Tänään salilla kävi myös pikkunen aivopieru, minkä takia mietin pitkään jo että mikä on pielessä. RV+PPtä lähin tekemään 8 toiston sarjoja, ja ajattelin tehdä aluks 3x8 sarjat, ja sitten muutamia vähän isommilla painoilla. No, muuten hyvä, mutta kovin sarja mitä tällä painolla olin saanut tehtyä, olikin 6+7+6. Onneks selasin reenivihkoa taaksepäin, etten myynyt ihan maitani. Tulipahan tehtyä hyvä sarja taas näitä :) Tein myös pitkästä aikaa syväkyykkyjä kovalla temmolla, pitäis ottaa ohjelmaan enemmänkin noita.

Paino on muuten mennyt alas jonkun verran, ehkä johtuu siitä että syön porkkanoita kun hullu tälläkin hetkellä.