Fitness expo 2013 no show & kiekon tarkkuusheittoa

Olin jo erittäin lähellä lähteä tänään Fitness expoon, mutta sitten tulin onneksi järkiini. Siellä on talo täys ihmisiä, jotka ostavat prismasta vihreitä jauhopusseja useita vuodessa, ja lopun aikaa toivovat, ettei poliisi saa heitä kiinni. Jotain laitonta he ovat kuitenkin tehneet, ei vahvaksi voi tulla muuten. Hyvä pysyä pois sellaisista piireistä.

*Piiiip* "Nyt lopeta se hourailu ja ala hommiin..." *Plinggggg*

Kaurialan kenttä, Hämeenlinna

Tarkoitus oli todellakin lähteä, mutta sitten harkitsin vielä hetken. Matkaseura ei ollut innokas katsomaan kisoja, joten aika olisi vierähtänyt messualueella hengailuun ja tunnelman haisteluun. Jotain messutarjousjauhettakin oli tarkoitus ostaa, jos sellaista olisi löytynyt. Kun huomasin että sisäänpääsymaksu oli 10e+parkkimaksu, ja siihen päälle ajamiset tre-hlinna-lahti-takaisin, olisivat jauheet saaneet olla aivan perkuleen hyvässä alennuksessa. Otin siis puhelimen suureen kouraani, ja pirautin velipojalle: Jäädäänkö hämeenlinnaan ja ahdetaan maha täyteen burgereita? Vastaus oli tappavan tehokas Okei. Ravinne-esittelijöistä tutut Leader, Fast, Ftukku, Self ja SportLife eivät tällä kertaa saaneet lähtemään matkaan.

Hieno kaara ja jonku hyypiön hamppuvalo

Olen ollut kamalan syysväsymyksen kourissa, mutta ei se ole reenejä täysin estänyt. Vuosien saatossa yksi asia on tullut kultaakin kalliimmaksi, ja se on osaava varmistaja penkissä. Varmistamisen ei luulisi olevan mitään rakettitiedettä, mutta kummasti se näyttää tuottavan hankaluuksia ihmisille. Huono varmistaja joko vituttaa tai on vaarallinen, enkä tiedä kumpi noista on sitten lopulta parempi. Tarkoitus oli tehdä hyviä isoja ykkösiä penkistä, ja käskin ottaa tangon reilusti ylös jos se pysähtyy. PYSÄHTYY. Ei hidastu, saatana. 110 meni erittäin helposti, ja korotin seuraavaan viisi kiloa. Tanko lähtee rinnalta kovaa, ja kun se hidastui keskiasennossa hieman, niin kaveri veti tangon jo ylös. Vittu. Meni päivä pilalle.

Iltapalan puolikas

Pienikin kyykkääminen sotkee nähtävästi jalkojen hermotusta, ja niistä tulee hitaat pökkelöt. Tästä syystä tämän päivän reeni meni enemmänkin leikin ja laulun puolelle, mutta tuli sieltä jotain hyvääkin. Rikoin vähän rutiineita ja pakkasin heittokamat kohti Hämeenlinnan Kaurialan urheilukenttää. Kenttä oli aika nätti, mutta varustelussa hävisi Hervannan kotikentälle. Pökkelöjaloilla ei tehnyt kuularingissä mitään, joten vaihdoin melko nopeasti kiekkoringin puolelle, jossa varustuksesta johtuen 1kg sai kyytiä. Ylitin ensimmäistä kertaa 49m ja oikein 3 heiton voimin, 49.01m, 49.10m(*) & 49.70m.

49m tarkkuuskiekonheiton diplomi suoritettu!

Tuo keskimmäinen mitta on hieman epätarkka. Pidin nähkääs tuon 49.01m heiton merkkinä deodoranttisuihkepulloa. Seuraava heitto lähti nätisti asentoon, mutta lakipisteen jälkeen alkoi kaartaa vasemmalle. En pelännyt sen osuvan mittakelaan, se kun oli yli 50m kohdalla. Sen sijaan se kaartoi suoraan merkkipulloa päin, ja sinkosi sen muutaman metrin pomppuun kahdessa osassa. Luojan kiitos, en käytä enää kenkiäni merkkeinä.