Personal training. Turhaa vai hyödyllistä?

Olen tässä pidemmän aikaa pyöritellyt mielessäni sitä, jos alottaisin jonkunlaisen valmennustoiminnan. Personal trainer -nimeä en kuitenkaan aio lähteä käyttämään, sillä nuo koulutukset eivät tässä elämäntilanteessa saa paikkaa budjetissani. Tarvittavan tietopuolen hankkiminen ilman noita kursseja on varmasti täysin mahdollista, mutta se kokemuksen kautta tullut taito on sitten ihan toinen juttu. Ihan ammattikouluasteen opettajansijaisuuksiakin tehdessä on saanut huomata, että eivätpä ne asiat mene niin yksinkertaisesti, kuin teorian mukaan luulisi.

Pöperöä. Yläasteella tämä tunnettiin paremmin nimellä SEMENTTI. Miksiköhän?

Tänään otin kuitenkin ensimmäisen askeleen kohti noita hommia, kun kaksi anonymiteetin vuoksi nimisuojattua henkilöä kaipasivat opastusta puntillakäyntiin. Tavoitteena oli saada hommaan jonkunlaista tolkkua. Vanha kaava oli sellainen, että ensimmäinen liike on 1x30min kuntopyöräily, sitten 2x10min palloilu tehtynä supersarjana satunnaisen kuntosalilaitteen kanssa. Tähän päälle vielä 1x5min crosstrainer, ja puntti on tehty. Siinä sitä oli sitten työsarkaa mistä alkaa :)

Olkapäihin hulahti 160e kerralla. Naminami. http://mountaininthehorizon.blogspot.fi/

Lähtökohdat ja olosuhteet olivat sen näköiset, että ohjelmaa on hyvin pitkälti yksijakoinen, eli koko kroppa kerralla. Jos joku asia on tärkeä hoitaa kunnolla niin lämmittely. Vähentää kovasti näitä yllättäviä kipuja ja kolotuksia siellä sun täällä, joille kuulemma ei vain voi mitään. Paskat. Kun alkulämpöjen aikana kuuluu pientä rutinaa ja hengästymistä, niin tietää että homma menee ainakin perille.

Vaikka aivan peruskombo, kyykky+mave+penkki on periaatteiltaan erittäin yksinkertainen, näkyy salilla aivan liikaa järkyttävän suoritustekniikan omaavia ihmisiä. Vaikka omissakin suoritustekniikoissa on puutteita, niin on järkyttävää katsoa kuinka toiset kyykkäävät yli 100kg niskassa niin, että ainostaan polvet liikkuvat eteenpäin, eikä perä mene taakse tai selän kulma muutu ollenkaan.

Kevyt viikko on mennyt ihan mukavasti.  Keskiviikkona aamun tennispelien jälkeen kävin vielä kaverin kanssa tekemässä pienet mäkivedot noiden 300m vetojen korvikkeeksi. 5x200m+ vedot tekivät jaloista suhteellisen selvää jälkeä, kun hölkkäilyineen koko setti oli tunnin pituinen. Tuo valittu mäki oli hauska, kun se alkoi loivana, ja jyrkkyys vaihteli. Mäen päällä oli vielä noin 40m tasainen pätkä, joka pakotti opettelemaan rytminvaihdoskykyä jalat hapoilla.

Huomenna sitten tempaus-rive-mave, tänään Sanelmi Murakami - Suomalainen mies!