Perjantaina suunta kävi salia kohti epätyypillisesti 18.30, ja ohjelmassa oli pumppi- ja pudotussarjoja! Oli suhteellisen outoa tehdä ojentajia taljassa 12+12+12 sarjat putkeen 5kg pudotuksilla, ja kolme kertaa tuo ympäri välikuoleman kera. Ja koska oli perjantai, samalla tyylillä kiusattiin mm. rinta ja hauis. Nokian uimahallin parasta antia on 2 painimolskia, jossa pienet veljelliset painit toimivat erittäin hyvin loppuverryttelynä. Kunnon pumppailusta jäänyt fiilis oli oudon koukuttava, kun olen pitkään tehnyt voimapainotteisella viimeiset miljoona kuukautta. Oikeastaan tuota on ollut järjetön ikävä!
 |
| Euroopan kylmin 23°C uima-allas. Aivan huippua tuo Musta Aurinko muuten, salmiakin makuinen D-vitamiini. |
14 tuntia tuon loppumisesta odottivat ensimmäiset kyykkyreenit moneen kuukauteen! Kun paino on tippunut 5kg ylimmästä lukemasta, ovat polvet kuin uudet ja niillä uskaltaa taas tehdä yhtä sun toista. Näitä ei ihan pumppailulla vedetty läpi, mutta useemmilla toistoilla kumminkin. Varsinaiset isot sarjat menivät 5x100 + 2x5x110kg, ja sarjapainolaskurilla ja tunteella arvottuna maksimi liikkuu tuolla hieman 140kg yläpuolella, mistä on ihan hyvä lähteä parantamaan. Ehkä päivän paras, mutta toisaalta hirvein osuus olivat rinnallevetojen 3x8 väsyneillä jaloilla P©:n innoittamana. Tuossa on pakko pitää sen verran raskaat painot, ettei tekniikka hajoa hirveästi, mutta niin että koko sarjan jaksaa tehdä ehjänä. Jotenkuten tuostakin selvittiin elossa... Maanantaina olisi haave heitellä taas kiekkoa, jos paikat vaan palautuvat.
Ps. Smith on vaarallinen laite. Tai jos tottuu tekemään siinä bulgarialaisia askelkyykkyjä. Kun sitä harjoittelee vapaalla tangolla, tasapainon pitäminen ja oikeaan suuntaan puskeminen ei ole ihan helppoa. Mies ja peili säilyivät kuitenkin ehjänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti