Jaha, taidan alkaa taas vahvemmaksi.

Onkohan tässä nyt kyse siitä, että nälkä kasvaa syödessä. Vai siitä, että nopea kehitys ei jatkukaan loputtomiin. Vai siitä, että asioita ei ole tehty ihan parhaalla tavalla. No, joka tapauksessa voimatasojen kehitys on vuodenvaihteen jälkeen laskenut, vaikka haluaisin että kehitystä tapahtuisi koko ajan reippaammin. Alan varmaan kohta kiukutella. Kun salilla mukana kulkevaa vihkoa plärää pari kuukautta taaksepäin, niin sarjapituudet ja -painot on noussut vaan noin kolmasosan siitä, mitä ne nousi loka-joulukuun välillä. Itteään siinä toisaalta saa syyttää, kun punttitunteja ei ole kuukaudessa kertynyt vuodenvaihteen jälkeen yli kymmentä, vaan pelkästään 6-8.

Voimanhankinnan suhteen ei siis ole ainakaan tehty parhaalla tavalla. Onko nälkä kasvanut syödessä? Kun muutaman kuukauden työllä saadaan räjähtävälle voimalle semmosia arvoja, joihin kuvitteli pääsevänsä noin vuoden työllä, niin totta hemmetissä se nälkä kasvaa! Täytyy pitää kuitenkin huolta, ettei se kasva niin isoksi, että oma motivaatio menee siinä samalla ja lopulta turhautudu täysin, koska ei pysty itselle lähes mahdottomaan suoritukseen. Ei sillä, vaikka näillä mietteillä nyt ollaankin, niin ei se muu tekeminenkään turhaan ole mennyt. Lentopallon jatkokurssia on ollut nyt 2 kertaa, ja eilen illalla päästiin hakkaamaan iskulyöntejä melkein puoli tuntia putkeen. Tuntuma kertoi, että ei se käsi ainakaan hitaampi ole kuin vuosi sitten ;)

Mitään suunnitelmia ei kannattaisi sen suuremmin ääneen julistaa, mutta teen sen kuitenkin =) Viikonloppuna kutsuu talven viiminen hiihtolenkki, ja sukset ripustetaan naulaan tältä talvelta siinä samalla. Sen jälkeen onkin sitten 3 viikkoa aikaa ennen Wappuhulinoita, ja sen ajan vois hyvin käyttää tiiviimmin rautatangon kanssa. Kun edes 3krt/vko sais tempaistua, niin se olisi paljon enemmän kun mitä tällä hetkellä. Voin hyvillä mielin jättää myös hauikset reenaamatta (hirveetä pskaa!), kun lupauduin jo toukokuussa töihin, jossa hauista tulee reenattua väkisinkin.

Mitä ilmeisemmin kolmivuorotyökesä tiedossa taaskin. Toivottavasti lämpötila ei mene yli 25 missään vaiheessa, niin jaksaa vähän reenatakin! Töissä oli säännöllisesti viime kesänä 36-41°C lämmintä, niin vettä kulu mukavasti. Yksi aika mieleenpainuva muisto jäi viime kesältä, kuumuudesta tuli mieleen. Olin reenannut reilun tunnin verran yu-kentällä yhtenä hirveimmistä hellepäivistä, ja menin sen jälkeen sitten viereiseen uimalaan vilvoittautumaan. Katselin kauniita naisia ja mietin omiani altaan reunalla, kun alkoi yhtäkkiä huimata, ja lähdin kävelemään suihkuille. Matkalla 2 lasta katsoi mua tosi pelästyneen näkösenä, mutta ei sanonut mitään. Kun lopulta satuin katsomaan peiliin, niin huomasin, että nenästä oli valunut rintaa pitkin alas noin 10cm levynen verivana, enkä huomannut ite mitään. Kaiken lisäks myös naama oli aika verinen... Toivottavasti pojat ei pelästyny pahasti, oli aika karun näköstä kuitenkin :D